EU-Japani -vapaakauppasopimus voimaan helmikuussa 2019

Euroopan parlamentti äänesti keskiviikon istunnossaan EU-Japani -vapaakauppasopimuksen ratifioinnin puolesta. Uusi vapaakauppasopimus astuu voimaan helmikuun alussa. Sopimus ei kata investointisuojaa ja investointiriitoja, joita koskevia neuvotteluja jatketaan erikseen.

Kahden talousjätin kädenpaiskaus on mittaluokaltaan historiallinen. Japani ja EU vastaavat yhdessä noin kolmasosasta maailman bruttokansantuotteesta. Sopimuksen myötä syntyvä 600 miljoonan asukkaan kauppa-alue kattaa lähes 40 prosenttia kaikesta maailmankaupasta.

Talous- ja työllisyysvaikutusten lisäksi sopimus on tarpeellinen signaali sääntöperusteisen vapaakaupan edistämisen puolesta. Samalla se antaa kilpailuetua eurooppalaisille yrityksille, sillä esimerkiksi Yhdysvalloilla ei vielä ole voimassaolevaa kauppasopimusta Japanin kanssa.

Uutta potkua kauppasuhteisiin

Kunnianhimoinen sopimus on EU:n tähän saakka solmimista kahdenvälisistä kauppasopimuksista laajin. Kauppasopimuksen myötä EU:n viennin Japaniin on arvioitu kaksinkertaistuvan 80 miljardista eurosta 180 miljardiin euroon.

Helmikuun alusta alkaen EU:n ja Japanin välisen kaupankäynnin kustannukset ja byrokratia vähenevät merkittävästi. Tullihelpotuksista yli 90 prosenttia astuu voimaan heti. Tämä koskee muun muassa kemia-, muovi-, kosmetiikka- sekä tekstiilituotteita. Siirtymäaikojen jälkeen myös valtaosa puu- ja elintarviketuotteiden viennistä Japaniin muuttuu täysin tullivapaaksi. Japanin kannalta merkittävintä on autojen ja elektroniikan tuontitullien poistuminen.

Tullien ohella sopimus poistaa muitakin kaupan esteitä, joilla on käytännössä jopa suurempi vaikutus etenkin pienempien yritysten mahdollisuuksiin laajentua uusille markkinoille.

Sääntely-ympäristön sujuvoittamiseksi tärkeitä helpotuksia teknisiin tuotevaatimuksiin ja standardeihin liittyen on saatu läpi jo neuvotteluprosessin aikana. Vapaakauppasopimus avaa lisäksi Japanin julkisia hankintoja EU-yrityksille. Japani pääse vastavuoroisesti mukaan EU-alueen julkisiin hankintoihin.

Ensimmäistä kertaa sopimuksessa on mukana myös oma lukunsa pk-yrityksille. Kumpikin osapuoli sitoutuu tarjoamaan tietoa ja luomaan omia yhteyspisteitä pk-yrityksille helpottaakseen niiden markkinoille pääsyä. Tavoitteena on tuoda kauppasopimuksen hyödyt mahdollisimman laajasti eri kokoisten yritysten ulottuville.

Metsästä elintarvikkeisiin ja puhtaaseen energiaan

Sopimus tuo uusia mahdollisuuksia myös Suomen ja Japanin väliseen kauppaan. Japani on Kiinan jälkeen Suomen toiseksi suurin kauppakumppani Aasiassa. Suomesta viedään Japaniin pääasiassa erilaisia metsä- ja kemianteollisuuden tuotteita sekä tekstiilejä, mutta kaupan vapauttamisen myötä etenkin kotimaisen elintarvikeviennin odotetaan entisestään kiihtyvän.

Tällä hetkellä Japanissa voimassa ovat korkeat tullit esimerkiksi juustolle, sian- ja naudanlihalle sekä suklaalle. Suomalaisten elintarviketuotteiden hyvä maine antaa etunojaa tullien poistuessa ja markkinoiden avautuessa eurooppalaisille tuottajille. Myös suomalaisille korkean osaamisen energia- ja cleantech-ratkaisuille on Japanissa tilausta.