EU:lta odotettu avaus yritysverotuksen uudistamiseksi – riittävätkö keinot?

Komission uudistusohjelman keskiössä on EU-maiden yhteisen veropohjan luominen. Esityksestä uupuu kuitenkin olennainen elementti eli ratkaisu kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi, arvioi EK:n veroasiantuntija Virpi Pasanen.

Komissio julkaisi eilen 17.6. toimintasuunnitelman yritysverotuksen uudistamiseksi EU:ssa. Suunnitelman tavoitteena on yhtäältä suitsia veronkiertoa ja turvata verotulojen kertymää sekä toisaalta taas pyrkiä luomaan yritysten kannalta toimivat sisämarkkinat.

Kaikki tavoitteet ovat sinällään kannatettavia, arvioi EK:n asiantuntija Virpi Pasanen. Konkretiaa toimintasuunnitelmassa on hänen mukaansa kuitenkin vielä yllättävän vähän. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi jäävät monelta osin jatkoselvitysten varaan.

Yhteinen yritysveropohja CCCTB – kunnianhimon taso laski

Toimintasuunnitelman selkein linjaus liittyy jo yli vuosikymmenen vireillä olleeseen yhteiseen yritysveropohjaan (common consolidated corporate taxbase CCCTB), Pasanen taustoittaa.

Kun CCCTB aikanaan Lissabonin strategian yhteydessä lanseerattiin, nähtiin yhteisen yritysveropohjan luominen tärkeäksi nimenomaan EU:n kilpailukyvyn turvaamisen näkökulmasta. Rajat ylittävät veroesteet ja kahdenkertainen verotus haluttiin poistaa EU:n sisällä. Tavoite oli oikea.

Mitä pidemmälle CCCTB-säännöksiä luonnosteltiin, sitä selvemmäksi kävi myös se, että jäsenvaltioille kaikkein vaikein pala olisi se, miten verotettava tulo jaettaisiin jäsenvaltioiden kesken verotettavaksi. Mikä olisi sellainen oikeudenmukainen konsolidointi, jakoavain, jolla koko konsernin EU-tason tulos jaettaisiin verotettavaksi niihin jäsenvaltioihin, joissa konsernilla on toimintaa?

Koska CCCTB:n alkuperäisenä tavoitteena oli nimenomaan kahdenkertaisen verotuksen poistaminen, niin selvää oli, että CCCTB -maailmassa verotettavaa tuloa ei voisi mitenkään kertyä kaikille jäsenvaltioille yhtä paljon kuin aiemmin.

Vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa kukin jäsenvaltio haluaa pitää tiukasti kiinni omasta veropohjastaan. Niinpä CCCTB-keskusteluissakin vähitellen sivuutettiin alkuperäinen tavoite vahvistaa EU:n kilpailukykyä. Yhä useammissa puheissa CCCTB alkoikin vilahdella keinona aggressiivisen verosuunnittelun hillitsemiseksi. Tähän joukkoon liittyi eilen myös komissio.

Komission eilen uudelleen lanseeraama CCCTB on pahasti vesitetty, toteaa Virpi Pasanen:

– Esityksen mukaan CCCTB vietäisiin ensivaiheessa eteenpäin CCTB:nä. Yksi C putoaisi siis alkuperäisestä esityksestä pois. Tuo C on ”consolidation” eli se jakoavain, joka olisi poistanut kahdenkertaisen verotuksen ongelmat ja siirtänyt mm. siirtohinnoittelukysymykset EU:n sisällä historiaan.

Valitettavasti CCCTB:n vesittäminen vie hankkeelta myös yritysten tuen. Kaikkien jäsenvaltioiden tukea hankkeella ei missään vaiheessa ole ollutkaan, joten on vaikea uskoa, että CCCTB sai kovinkaan sähäkkää uutta alkua toimintasuunnitelman myötä.

Veronkierron estämisen keinot odottavat OECD-tason linjauksia

Komissio keskittyi toimintasuunnitelmassa monelta osin myös veronkierron, aggressiivisen verosuunnittelun ja haitallisen verokilpailun estämiseen. Tältä osin linjaukset olivat enemmänkin tavoite- ja tahtotilojen ilmaisua kuin vielä konkreettisia toimia. Näiden toimien osalta komissio jää odottamaan loppuvuodesta valmistuvan OECD:n BEPS-projektin (Base Erosion and Profit Shifting) toimia ja sitä, miten näitä suosituksia parhaiten voitaisiin EU-alueella toteuttaa.

Toimintasuunnitelman konkreettisin toimi lienee Pasasen arvion mukaan ns. mustan listan julkaiseminen sellaisista EU-alueen ulkopuolisista maista ja alueista, jotka on katsottu yhteistyöhaluttomiksi veronkierron estämisessä. Se, miten listaa hyödynnetään, jää ainakin ensi vaiheessa kunkin jäsenvaltion oman lainsäädännön ja harkinnan varaan.

Tutustu komission toimintaohjelmaan tarkemmin:

http://europa.eu/rapid/press-release_IP-15-5188_fi.htm
http://europa.eu/rapid/press-release_IP-15-5156_fi.htm
http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-15-5175_en.htm
http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-15-5174_en.htm

Lue myös veroasiantuntija Virpi Pasasen blogikirjoitus Joka kuuseen kurkottaa – se katajaan kapsahtaa (16.9.2015)