EU:n hankintasääntelyn uudistuksesta päästiin sopuun

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission keväällä aloittamat neuvottelut EU:n hankintasääntelyn sisällöstä päättyivät heinäkuussa instituutioiden väliseen yhteisymmärrykseen. Parlamentin täysistunto vahvistanee kompromissin mukaiset direktiiviehdotukset joulukuussa.

Paketin keskeisin osa oli nykyisen, vuodelta 2004 olevan hankintadirektiivin uudistus. Päivityksen saa myös samana vuonna tehty erityisalojen hankintadirektiivi. Kokonaan uusi on palvelukonsessioita koskeva direktiivi.

Hyviä tavoitteita edistetään – syrjinnän vaara silti ilmeinen

Uudistuksen tavoitteena oli sääntelyn yksinkertaistaminen. Siinä ei täysin onnistuttu, vaikka oikeuskäytäntöä on tuotu artikloihin ja menettelysääntöjä tarkennettu.  Julkisilla hankinnoilla edistetään nyt yhä useampia eurooppalaisia tavoitteita ja hyveitä, mikä väistämättä monimutkaistaa sääntelyä.

Sosiaalisiin kriteereihin ja ympäristötekijöihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. EK:n jäsenyrityksille lienee vain eduksi, että tarjouskilpailuihin pääsy edellyttää sääntelyn noudattamista ja vastuullisuutta.

Huolestuttavaa kuitenkin on, että edellä mainittuja kriteerejä voidaan käyttää vastaisuudessa tarjousten vertailuperusteena. Niillä voidaan myös sulkea palveluntarjoaja pois hankintakilpailusta. Syrjinnän ja tulkinnanvaraisuuksien vaara on ilmeinen!

Julkiselle sektorille annettiin epäreilu kilpailuetu

Uuden sääntelyn toivotaan helpottavan pk-yritysten pääsyä julkisiin hankintoihin. Muutamia tervetulleita parannuksia on tulossa, mutta kokonaisuutena uudistus pikemminkin heikentää pk-yritysten asemaa.

Räikein esimerkki on, että julkinen sektori saa tulevaisuudessa tunkeutua verovarojen turvin markkinoille tuplasti nykyistä enemmän ja säilyttää silti erivapauden kilpailuttamisvelvoitteesta lipeämiseen. Se on omiaan vääristämään kilpailua sekä julkisilla että yksityisillä markkinoilla.