EU:n kauppasopimukset lisäävät talouskasvua ja työllisyyttä sekä tukevat kestävää kehitystä

Euroopan komission julkistama selvitys vapaakauppasopimuksista kertoo selvää kieltään sopimusten höydyistä. Vapaakauppasopimusten alainen kauppa on kiihtynyt vauhdilla. Esimerkiksi Etelä-Koreaan ja Kolumbiaan suuntautuva vienti kasvoi viime vuonna EU:sta yli 10 prosenttia. Suomalaisyritykset ovat hyötyneet erityisesti Etelä-Korean vapaakauppasopimuksesta. Suomen vienti Etelä-Koreaan on kasvanut noin 40 prosenttia vuodesta 2011 vuoteen 2016.

EU:n toinen selvitys kattaa vuonna 2017 tapahtuneen kehityksen. Suomi pääsi jälkijunassa kiinni kansainväliseen noususuhdanteeseen. Euroalueella nopeimman kasvun vaihe on jo tasaantumassa, ja viennin kasvu kutistui nyt ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Takamatkalta lähteneen Suomen vienti sen sijaan piristyi viime vuoden aikana 8 prosentin kasvuloikkaan. Vienti on toistaiseksi pysytellyt kasvu-uralla kauppapoliittisista jännitteistä huolimatta.

Monenkeskisen yhteistyön yskiessä kahdenväliset kauppasopimukset ovat nousseet tärkeäksi tavaksi edistää talouden kasvua ja vapaakaupan tavoitteita. Sopimukset avaavat yrityksille vientimarkkinoita, mutta sääntöpohjainen vapaakauppa lisää myös liiketoimintaympäristön ennustettavuutta. Epävarmuuden kasvaessa kansainvälisten sopimusten ja sääntelyn merkitys korostuu.

Ulkomaisten markkinoiden avautuminen hyödyttää ​​yrityksiä

EU:n vapaakauppasopimusten alainen kauppa on nousussa. Muun muassa vienti Etelä-Koreaan kasvoi 12 prosenttia ja Kolumbiaan noin 10 prosenttia. Myös EU: n vienti Kanadaan kasvoi 7 prosenttia vapaakauppasopimuksen oltua voimassa alle vuoden. Erityisesti Etelä-Korean kanssa solmittu vapaakauppasopimus on hyödyttänyt konkreettisesti myös suomalaisia yrityksiä. Suomen vienti Etelä-Koreaan on kasvanut lähes 40 prosenttia vuodesta 2011 vuoteen 2016.

Selvityksessä toivotaan, että eurooppalaiset yritykset hyödyntäisivät täysimääräisesti kauppasopimusten tarjoamia mahdollisuuksia. Yhteistä tiedottamista jäsenmaiden ja yritysverkostojen kanssa lisätään. Erityistä huomiota tullaan kohdistamaan pieniin yrityksiin.

EU:n laajeneva kauppasopimusverkosto

EU:n solmimat kauppasopimukset kattavat jo lähes 70 markkina-aluetta eri puolilla maailmaa, ja useita neuvotteluja on parhaillaan käynnissä. Seuraavana parlamentin hyväksyttäväksi on tulossa EU-Japani-sopimus, joka tulee olemaan laajin kahdenvälistä kauppaa koskeva EU-sopimus. Kyseessä on samalla oikea-aikainen signaali sääntöperusteisen vapaakaupan edistämisen puolesta.

Tullikysymykset muodostavat edelleen vapaakauppasopimusten kovan ytimen. Niiden lisäksi mukana on yhä useammin esimerkiksi ilmastonmuutokseen tai työntekijöiden oikeuksiin liittyviä elementtejä. Uudempien sopimusten avulla voidaan purkaa kaupan esteitä ja edistää samalla korkeatasoisia eurooppalaisia työ- ja ympäristönsuojelunormeja.

Myös EK näkee, että vapaakauppasopimukset ovat hyvä keino kehittää kaupankäynnin sääntöjä. Kauppasopimusneuvotteluja ei kuitenkaan pitäisi kuormittaa liikaa muilla politiikkatavoitteilla toimeenpanon ripeyden kustannuksella.

Suomen on pienenä vientivetoisena maana oltava jatkossa yhä aktiivisemmin mukana vaikuttamassa EU:n kauppapoliittiseen linjaan ja puolustamassa yhteistä vapaakauppa-agendaa.