EU:n todelliset prioriteetit testissä budjettiuudistuksessa

EU:n vuosittainen budjetti noudattaa monivuotisia rahoituskehyksiä. Seuraava kehyskausi alkaa vuoden 2014 alusta, ja siihen liittyvät valmistelut ovat nyt kovassa vauhdissa Euroopan parlamentissa ja neuvostossa.

Euroopan komissio antoi oman ehdotuksensa rahoituskehyksiksi viime kesänä. Sen mukaan budjetin olisi heijasteltava tulevaisuudessa selkeämmin EU2020 -strategian tavoitteita älykkäästä, kestävästä ja osallistavasta kasvusta.

EK pitää ehdotuksessa myönteisenä, että komissio painottaa aiempaa enemmän tutkimus-, innovaatio- ja pk-yrityspolitiikkaa sekä EU:n laajuisia infrastruktuurihankkeita liikenteen, energian sekä tieto- ja viestintäteknologian saroilla. Ilahduttavaa on myös ilmasto- ja ympäristöpainotusten tuominen esiin eri politiikka-alueilla. Ehdotetut muutokset rahoituskehysten nykykäyttöön verrattuna ovat kokonaisuudessaan kuitenkin melko vaatimattomia.

Tärkeimmät asiat jääneet neuvotteluissa varjoon

Toistaiseksi keskustelut EU:n tulevista budjettiraameista ovat keskittyneet budjetin suuruuteen, vaikka budjetti on ainoastaan yhden prosentin luokkaa EU:n yhteenlasketusta bkt:stä. Jäsenmaiden väliset keskustelut heijastavat kansallisten budjettien vaikeaa tilaa. Euroopan parlamentti on esittänyt alustavana kannanottonaan noin viiden prosentin kasvua rahoituskehyksiin vuoteen 2013 verrattuna, mikä vastaa komission ehdotusta.

Suomi kannattaa noin 100 mrd. euron leikkauksia komission ehdottamaan menotasoon, mutta ei ole ottanut kantaa siihen, miten leikkaukset pitäisi tehdä. Keskusteluissa ovat jääneet vähemmälle huomiolle keskeiset kysymykset: Mitä EU-budjetilla tavoitellaan? Miten pienellä budjetilla saadaan mahdollisimman suuri vaikuttavuus ja eurooppalainen lisäarvo?

Vasta nyt rahoitusneuvotteluissa ollaan vähitellen siirtymässä yllä mainittujen teemojen pariin. Eräät nettomaksajamaat, kuten Suomi, julkistivat huhtikuun lopulla kannanoton, jossa esitetään näkemyksiä rahoituskehysten kehittämiseksi.

EK vastustaa innovaatiopanostusten leikkaamista

EK:n mielestä EU:n budjetin pitää edistää EU:lle keskeisiä tavoitteita: kestävää kasvua, kilpailukykyä sekä uusien työpaikkojen syntymistä ja nykyisten säilymistä. Innovaatioiden merkitys näiden tavoitteiden saavuttamisessa tunnustetaan laajasti. Silti halu pienentää EU-budjettia on synnyttänyt painetta leikata EU:n tutkimus- ja innovaatioinvestointeja.

Leikkauspaineet koskevat myös kahta uutta aloitetta, joiden tavoitteita EK tukee: Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälinettä, jonka kautta tuettaisiin tehokkaan infrastruktuurin kehittymistä erityisesti liikenteen, energian sekä tieto- ja viestintäteknologian aloilla, sekä pk-yrityksiä koskevan ohjelman perustamista.

EK puolustaa vahvasti komission tekemää 80 mrd. euron budjettiehdotusta Horisontti 2020:lle eli EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmalle. Tutkimus ja innovaatiot ovat ratkaisevan tärkeitä pitkän tähtäyksen kasvulle ja kilpailukyvylle Euroopassa. EU-budjetin leikkauksia ei pidä kohdistaa Horisontti 2020 -puiteohjelmaan.

EU-budjetin painopiste täytyy EK:n mielestä siirtää perinteisistä politiikka-alueista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan. Samalla on vahvistettava tutkimus- ja innovaatiopainotuksia myös maatalouspolitiikassa ja alueiden välisten kehityserojen pienentämiseen tähtäävässä koheesiopolitiikassa. Rahoituskehysneuvotteluissa testataan nyt EU:n todellisia prioriteetteja.

Monivuotisen rahoituskehyksen hyväksyminen edellyttää neuvoston yksimielisyyden lisäksi parlamentin hyväksyntää. Vaikeista neuvotteluista tavoitellaan ratkaisua vuoden 2012 loppuun mennessä. Jos sopua ei synny, jatketaan nykyisen rahoituskehyskauden viimeisen vuoden menoraamilla.

Komission sivut monivuotisista rahoituskehyksistä:
http://ec.europa.eu/budget/reform/

Lisätietoja:
Asiantuntija Janica Ylikarjula
puh. +358 40 560 1275
etunimi.sukunimi@ek.fi

Brysselin toimiston päällikkö Tytti Peltonen