EU:n tulevaisuus nostettu pohdintaan

Iso-Britannia ja Alankomaat ovat herätelleet viime kuukausina keskustelua Euroopan unionin tulevaisuudesta. Näiden maiden hallitukset ovat tehneet näyttäviä ulostuloja ja ne haluavat arvioida EU:n toimintaa perusteellisesti uudelleen.

Mitä päätöksiä on syytä siirtää EU:n tasolta takaisin jäsenmaille? Missä asioissa keinot eivät ole oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden?

– Esiin on siis nostettu EU:n perussopimuksen keskeiset periaatteet eli ns. läheisyys- ja suhteellisuusperiaatteet, sanoo EK:n Brysselin toimiston päällikkö Janica Ylikarjula.

Ensin mainittu edellyttää, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia. Jälkimmäinen puolestaan, että toiminnan pitää olla suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.

Rusinat pullasta vai yhteinen hyvä?

Keskustelua EU:n tulevaisuudesta on kommentoitu toteamalla, että britit poimisivat vain rusinat pullasta.

– Nurinkurisesti he haluavat ensin neuvotella toimivallan palauttamisesta kansalliselle tasolle omien toiveidensa mukaisesti ja vasta sen jälkeen järjestää kansanäänestyksen siitä, onko Britannia vastaisuudessa EU:n jäsen vai ei. Muiden jäsenmaiden vinkkelistä reiluus on tällaisesta toiminnasta kaukana.

Alankomaat korostaa puolestaan läheisyysperiaatetta: päätökset pitää tehdä Euroopan tasolla ainoastaan silloin, kun se on välttämätöntä, ja kansallisella tasolla aina, kun se on mahdollista.

Hollantilaiset haluavat lisää EU-tason yhteistyötä ja säädöksiä esimerkiksi talouskriisistä, energia- ja ilmastopolitiikasta ja sisämarkkinoista. He ovat nostaneet esiin 54 lakihanketta, jotka pitäisi palauttaa kansalliseen päätöksentekoon.

– Suomalaiselle elinkeinoelämälle hollantilaisten nimeämät hankkeet eivät sisällä suuria yllätyksiä ja monista niistä olemme samaa mieltä. Ei esimerkiksi ole syytä harmonisoida kansallisia sosiaaliturvajärjestelmiä kuten eläkkeitä eikä välitöntä tai vielä harmonisoimatonta välillistä verotusta. Myöskään varainsiirtoveroa ei pidä ottaa käyttöön, Janica Ylikarjula sanoo.