Euroopan parlamentti äänestää uudelleen päästöoikeuksien lykkäämisestä

EU:ssa käsitellään parhaillaan lainsäädäntömuutoksia, joilla päästöoikeuksien huutokauppoja pyritään lykkäämään useilla vuosilla eteenpäin (ns. backloading). Päästökauppadirektiiviä muuttamalla komissio saisi oikeuden puuttua huutokauppojen ajoitukseen.

Varsinaisella huutokauppa-asetuksen muutosesityksellä alkukauden 900 miljoonaa päästöoikeutta siirrettäisiin huutokaupattaviksi vuosina 2019–2020.

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänestää uudelleen päästökauppadirektiivin muutoksesta 19. kesäkuuta ja täysistunto heinäkuun alussa. Sen jälkeen alkaa mahdollisesti ns. kolmikantakeskustelu parlamentin, neuvoston ja komission kesken.

Parlamentissa on tehty äänestystä varten luonnosraportti (ks. liite), jonka mukaan mm. päästöoikeuksien myynnin myöhentämisen voi tehdä vain kerran ja joka voi koskea maksimissaan 900 miljoonaa päästöoikeutta. Lisäksi nämä päästöoikeuserät on palautettava. Kaksi kolmasosaa niiden huutokauppatuloista rahastoitaisiin energiaintensiivisen teollisuuden tueksi.

Neuvoston lisäksi jäsenmaat käsittelevät päästökaupan muutoksia komission ilmastomuutoskomiteassa, jossa äänestetään huutokauppa-asetuksesta parlamentin ja neuvoston ratkaisujen jälkeen.

EK kannattaa huomion kohdistamista mieluummin vuoden 2030 ilmasto- ja energiapolitiikkaan kuin päästöoikeuden hinnan manipulointia.

Lykkääminen vesittäisi markkinamekanismin

Komissio haluaa vähentää päästöoikeuksien tarjontaa, jotta niiden hinta nousisi ja päästöttömän energian kilpailuasema vastaavasti paranisi. Seurauksena olisi energian hinnannousu, joka söisi EU:n kilpailukykyä entisestään.

Päästökaupan markkinamekanismi toimii siten, että päästöoikeuden hinta joustaa taantuman aikana alaspäin. Huutokauppojen lykkääminen tai muu hinnan manipulaatio olisi karhunpalvelus EU-maiden, myös Suomen, kilpailukyvylle ja työllisyydelle. ”Backloading” lisäisi energiakustannuksia Suomessa arviolta jopa 200 miljoonalla eurolla vuodessa.

Komissio on käynnistänyt keskustelun myös päästökaupan rakenteellisista muutoksista, joista yksi vaihtoehto olisi lykättyjen päästöoikeuksien mitätöiminen pysyvästi. Se kiristäisi tosiasiallisesti päästökauppasektorin hiilidioksiditavoitetta vuodelle 2020.

Elinkeinoelämä peräänkuuluttaa johdonmukaista politiikkaa

Elinkeinoelämä korostaa, ettei päästökaupan markkinamekanismi voi toimia, elleivät osapuolet voi luottaa pelisääntöjen pysyvyyteen. Investoinnit energiantuotantoon ovat raskaita ja ne tehdään tyypillisesti erittäin pitkäksi ajaksi eteenpäin, minkä vuoksi tarvitaan ennakoitavaa ja johdonmukaista politiikkaa.

”Backloadingin” kaltaiset poliittiset väliintulot olisivat takaisku eurooppalaiselle päästökauppajärjestelmälle. Energian hinta nousisi, mikä heikentäisi yritysten kilpailukykyä, työllisyyttä ja kuluttajien ostovoimaa muutoinkin vaikeassa taloustilanteessa. Suomessa kielteiset vaikutukset korostuisivat teollisuutemme rakenteen ja kylmän ilmaston vuoksi.

Lue lisää:
Euroopan parlamentin muutosraportti (pdf)

Lisätietoja:
Asiantuntija Kati Ruohomäki
etunimi.sukunimi@ek.fi
puh. 09 4202 2562

Asiantuntija Saila Turtiainen
etunimi.sukunimi@ek.fi
puh. +32 2 223 0805