Eurooppa-päivänä juhlitaan eurooppalaista kotia
Eurooppa-päivää vietetään eri puolilla Suomea toritapahtumien, yleisötilaisuuksien, kilpailujen ja eurooppalaisen kulttuurin merkeissä. Tänä vuonna Eurooppa-päivän katukuvassa näkyvät toki myös parlamenttivaalit.
9.5. juhlitaan vuosittaista Eurooppa-päivää. Se symboloi Euroopan unionia yhdessä sen lipun, hymnin, tunnuslauseen ja yhteisen rahayksikön kanssa.
Eurooppa-päivän tavoitteena on tuoda unionia lähemmäksi kansalaisiaan ja jäsenmaat lähemmäksi toisiaan. Eurooppa on myös Suomen koti ja EU ansaitsee juhlapäivänsä, sanoo EK:n Brysselin-toimiston päällikkö Janica Ylikarjula:
”Tänään on hyvä palauttaa mieliin, miten monin tavoin EU on muuttanut meidän jokaisen arkielämää. Esimerkiksi vapaa liikkuvuus tuntuu nyt itsestäänselvyydeltä, mutta tosiasiassa se on mullistanut kokemuksemme koko Euroopasta. Pääsemme matkustamaan halki mantereen lähes yhtä helposti kuin Yhdysvalloissa ylitetään osavaltioiden rajat. Tuhannet suomalaiset opiskelevat vuosittain eri puolilla Eurooppaa. Valuuttaa tarvitsee vaihtaa yhä harvemmin. Työpaikkojen kannalta on elintärkeä etu, että EU tarjoaa suomalaisille yrityksille 70 kertaa suuremmat kotimarkkinat. Hyödyt ja juhlan aiheet ovat isot, vaikka paljon parannettavaakin on. Siksi kannattaa äänestää EU-vaaleissa 25.5., jotta voi vaikuttaa EU:n uudistumisen suuntaviivoihin.”
Eurooppa-päivän historia
Eurooppa-päivän ajankohdasta on kiittäminen Ranskan ulkoministeri Robert Schumania. Hän antoi 9.5.1950 julistuksen, josta Euroopan yhdentymisen katsotaan alkaneen. Julistuksessa ehdotettiin Saksan ja Ranskan hiili- ja terästeollisuuden asettamista yhteiseen valvontaan.
Schumanin elämäntarina on itsessään kappale Euroopan historiaa. Saksalaissyntyinen Schuman oli ensimmäisessä maailmansodassa palvellut Saksan armeijassa ja toisen maailmansodan aikaan joutunut Gestapon pidättämäksi. Sodan jälkeen hän päätyi Ranskan ulkoministeriksi 1940–50-lukujen taitteessa.
Schumanin julistus muuttui todeksi vuonna 1952, jolloin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö käynnistyi kuuden jäsenmaan voimin. Myöhemmin Euroopan parlamentti antoi Schumanille kunnianimen ”Euroopan isä”.
