EVA Pamfletti: Byrokratia vaalii omia etujaan

Seuraavan vuosikymmenen suurin poliittinen haaste on kaikkialla kehittyneessä maailmassa sama: jatkuvasti paisuva julkishallinto, jonka kustannukset alkavat olla kestämättömällä tasolla. Näin kirjoittaa Turun yliopiston professori Matti Wiberg, joka on tehnyt Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAlle pamfletti Julkea sektori.

Pamfletti tarkastelee julkista sektoria oman etunsa vaalijana yleisen edun varjelijan sijaan. Wiberg kertoo kaipaavansa pohdintaa julkisen sektorin luonteesta ja laajuudesta sekä sille kuuluvista tehtävistä.

Menestyksen edistäjä vai este?

Parhaimmillaan julkinen sektori voi Wibergin mukaan olla valtiolle menestystekijä.

– Hyvä hallinto on kunnolla toimiessaan maan suurimpia vetovoimatekijöitä, joka tukee kaikkea yhteiskunnallista toimintaa, hän sanoo.

Tärkein tekijä menestyksekkään julkisen sektorin takana on Wibergin mukaan tehokkuus. Suomi ei loista julkisen sektorin tehokkuutta mittaavissa vertailuissa. Emme tunnu saavan voimavaroistamme irti yhtä paljon kuin tehokkaammat maat, esimerkiksi Japani, Luxemburg Australia ja Sveitsi.

Pahimmillaan julkinen sektori voi käyttäytyä Wibergin mukaan kuten loinen, joka saa voimia liiallisesta hallinnoinnista ja virkavaltaistamisesta.

Tehottomuus murheena

Pamfletissa julkisen sektorin toimintaa kuvataan usean esimerkin kautta. Yksi niistä on paljon julkista keskustelua herättänyt kuntasektorin tehtävien karsiminen, josta hallitus päätti budjettiriihessään elokuussa 2013 ns. Rakennepoliittisen ohjelman kautta.

Valtiovarainministeriö pyysi tuolloin ministeriöiltä ehdotukset kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi miljardilla eurolla.

– Tuhannen tehtävän joukosta ministeriöt eivät löytäneet sellaisia, joista voitaisiin luopua, Wiberg toteaa.

Pamfletti puuttuu myös esimerkiksi kuntaliitosten kummallisuuksiin. Kuntafuusioiden taustalla voidaan nähdä olevan toiminnallisten säästöjen tavoittelu sekä hallinnollisten päällekkäisyyksien purkaminen.

Kuntaliitosten kannusteeksi valtio on kirjannut kuntarakennelakiin irtisanomisten suoja-ajan. Työntekijät saavat sen mukaan viiden vuoden irtisanomissuojan riippumatta siitä, jatkuvatko nykyiset työt vai eivät. Näin ketään ei irtisanota, jolloin myöskään hallinnollisia säästöjä ei synny.

Muutos on väistämätön

Julkiset menot ovat viime vuosina kasvaneet oleellisesti nopeammin kuin bruttokansantuote. Wiberg muistuttaa lopuksi, että olipa itse kukin julkisesta sektorista periaatteessa mitä mieltä tahansa, jo valtiotaloudelliset syyt pakottavat muutoksiin.

Julkea sektori -pamfletti on kokonaisuudessaan luettavissa EVAn sivustolla.

Teksti: TAT / Mari Lehtonen, kuva: 123rf.com, Tatiana Epifanova