Grahn-Laasonen EK:n Yrittäjävaltuuskunnassa: Rekrytointivaikeuksia on ratkaistava laajalla keinovalikoimalla
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen vakuutti, että yrityskentän viesti on kuultu: osaavan työvoiman saatavuus on Suomen elinkeinoelämän pullonkauloja, jonka ratkaiseminen on ministeriön prioriteettilistalla.
Yrittäjävaltuuskunnan kokouksessa perättiin 4.10. lääkkeitä akuutteihin rekrytointivaikeuksiin. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan tarvitaan laajaa työkalupakkia – helppoja oikoteitä ei ole.
Ensimmäisenä ratkaisuna ministeri nosti esille ammatillisen koulutuksen reformin. Uudistuksen astuessa vuodenvaihteessa voimaan hän toivoi yrityksiltä aktiivisuutta oppilaitosten suuntaan. Näin yritykset pääsevät suorimmin vaikuttamaan siihen, kuinka koulutus saadaan käytännössä vastaamaan työelämän tarpeisiin.
Toisekseen Grahn-Laasonen painotti ketterien ja nopeavaikutteisten toimenpiteitten tärkeyttä. Esimerkiksi ammatinvaihtajat on tärkeää saada tehokkaasti koulutettua ja ohjattua uudelle työuralle. Samaan aikaan on uudistettava työelämäpelisääntöjä, millä ministeri viittasi esimerkiksi tarveharkinnan poistoon, maahanmuuton edistämiseen ja perhevapaauudistukseen.
Kolmantena koulutussektorin keinona ministeri korosti työuran läpi jatkuvaa oppimista. Sen perustaksi tulee kuitenkin rakentaa vahva pohja, joka koostuu yleissivistyksestä, kielellisistä valmiuksista, matemaattis-loogisesta ajattelusta, vuorovaikutustaidoista ja oppimisen perusvalmiuksista.
Ministeri on pitänyt tärkeänä matematiikan ja luonnontieteiden vahvistamista koulutuksessa. EK:n puheenvuorossa korostettiin lisäksi Suomalaisen omistajuuden toimintaohjelman tuoretta ehdotusta siitä, että myös talous- ja yrittäjyysosaamista tulisi vahvistaa. Tarve koskee kaikkia koulutustasoja varhaiskasvatuksesta aina opettajakoulutukseen asti.
Suomella on kirin paikka koulutusvertailussa Grahn-Laasosen mukaan Suomi on koulutusjärjestelmänsä puolesta tottunut olemaan kansainvälisten vertailujen primusoppilas. Tämä kuva muuttuu kuitenkin huolestuttavalla tavalla: muut OECD-maat ottavat meitä kovaa vauhtia kiinni ja menevät jo ohikin. Suomen tulee ottaa tavoitteeksi koulutustason nostaminen: vähintään joka toisen nuoren pitää saada korkeakoulututkinto.
Yksi heikko lenkki ovat peruskoulun varassa työelämään siirtyvien suuri määrä. Tavoitteeksi tulee ministerin mukaan asettaa se, että saisimme toisen asteen tutkinnon kaikille nuorille. Samalla on ymmärrettävä, että koulutuspolun ratkaisevimmat askeleet otetaan jo varhaiskasvatuksessa. Tehokkain tapa ehkäistä syrjäytymistä on vaikuttaa varhaisiin elinvuosiin! Suomen onkin tärkeää havahtua kirimään muita Pohjoismaita varhaiskasvatuksen osalta.
Ammatillisen koulutuksen reformin keskeiset muutokset:
- Oppisopimuksen rinnalle tulee uusi koulutussopimus, joka ei perustu työsopimukseen. Koulutussopimus ja oppisopimus ovat joustavasti yhdistettävissä. Myös jatkossa yritys itse päättää, tarjoaako se koulutus- tai oppisopimuspaikkoja.
- Tutkinnot ovat entistä modulaarisempia ja tutkinnon osia voi opiskella myös yksittäin. Esimerkiksi jo työelämässä oleva henkilö täydentää osaamistaan täsmätarpeeseen tulevalla tutkinnon osalla. Oppisopimus voidaan kohdentaa tarvittaessa vain yksittäiseen tutkinnon osaan.
- Kaiken kaikkiaan yrityksille luvataan kokonaisvaltaisempaa palvelua oppilaitosten puolelta. Niiden puoleen voi kääntyä esimerkiksi rekrytointiin, henkilöstön osaamisen kehittämiseen tai vaikka omistajanvaihdostilanteeseen liittyvissä tarpeissa.
- Oppilaitosten näkökulmasta merkittävä muutos liittyy rahoitusmalliin: niiden saama rahoitus riippuu aiempaa suoremmin siitä, kuinka hyvin heidän opiskelijat onnistuvat työllistymään.
- Opiskelijoille muutos näkyy räätälöidympänä koulutuksena. Opinnot etenevät yksilölliseen tahtiin ja osaaminen osoitetaan näytöllä.
- Lue lisää EK:n nettiuutisesta 30.6.
