Green Deal – uusia suuntaviivoja EU:n ilmastopolitiikkaan
Ursula von der Leyen lupaa ilmastopolitiikan lainsäädäntöaloitteita jo komission toimikauden alkuun. Huolellisia vaikutusarviointeja tarvitaan muun muassa hiilitullien kaltaisiin esityksiin.
EU:n komission tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen on esittänyt kunnianhimoisia uusia aloitteita Euroopan ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikkaa. Green Deal -nimiseen ohjelmaan on koottu ilmastoasioita eri politiikkalohkoilta koskien muun muassa päästötavoitteita, verotusta, rahoitusta ja kauppapolitiikkaa.
Ohjelmassa annetaan osin yksityiskohtaisiakin sitoumuksia tulevaan lainsäädäntöön liittyen. Monia merkittäviä lakiehdotuksia luvataan jo komission virkakauden alkuun – ”ensimmäisen 100 päivän aikana”. EK toivoo, että vaikutusarvioista ja huolellisesta valmistelusta ei tingitä.
Poimintoja kiinnostavimmista kärjistä
Yritysten kannalta kiinnostavimmat ehdotukset koskevat ilmastotavoitteiden tasoa, päästökauppaa ja verotusta. Elinkeinoelämä voi näyttää alustavaa vihreää valoa erityisesti seuraaville teemoille:
- Vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoite kirjataan lakiin
- EU:n energiaverotuksen uudistaminen
- Ilmastorahoituksen lisääminen, mm. tuetaan Kestävä Eurooppa -investointiohjelmalla 1 biljoonan euron investointeja vuosikymmenen aikana
- Ilmastositoumukset, joilla osallistetaan yhteiskuntaa
Vaikutusarvioita ja lisäselvityksiä kaivataan ainakin seuraavissa teemoissa:
- Vuoden 2030 päästövähennystavoitteen (40 %) kiristys; ensin 50 %:iin ja sitten selvitys 55 %:n tavoitteesta
- Päästökaupan laajentaminen merenkulkuun, liikenteeseen ja rakentamiseen
- Kestävän rahoituksen kriteerit
- Hiilitullit ja linkitys kauppapolitiikkaan
Ilmastokysymykset ovat esillä myös von der Layenin ohjelman muissa osuuksissa kuten EU:n tulevassa teollisuusstrategiassa. Sen tavoitteena on nostaa EU johtoasemaan kiertotaloudessa ja puhtaissa teknologioissa.
Hiilitullit – mitä hyötyjä, haittoja ja riskejä EU:lle ja Suomelle?
Hiilitullit (carbon border tax) ovat Green Deal -ohjelman puhutuimpia uusia esityksiä. Sen toteutustapa on vielä täysin auki – mitä tuotteita se suojaisi, miten määriteltäisiin tullin kohteena olevien tuotteiden hiilisisältö, miten hiilitulli yhdistettäisiin päästökauppaan ja kansallisiin hiiliveroihin, miten sopii yhteen WTO:n kauppasääntöjen kanssa.
Hiilitulleja koskevat päätökset edellyttävät EK:n arvion mukaan erityisen huolellisia vaikutusarviointeja ja riskianalyysejä. Yksi merkittävimmistä huolenaiheista liittyy kauppasodan riskiin, jota mikä tahansa uusi tullimaksu voisi kasvattaa.
Tällä hetkellä päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan keskeisin ohjauskeino. EK:n näkemyksen mukaan näin tulee olla jatkossakin. Päästökauppa on markkinaehtoinen keino varmistaa, että sovitut ilmastotavoitteet saadaan toimeenpantua kustannustehokkaasti, ja se sisältää myös kilpailukykytoimia (ns. hiilivuototoimet). On kuitenkin peruteltua selvittää, onko hiilitulleja mahdollista hyödyntää täydentävänä suojakeinona.
Myös Suomessa on syytä analysoida, kuinka hiilitullit vaikuttaisivat kaltaiseemme maahan, jossa tuonti- ja vientivirrat ovat suuria sekä EU:hun että sen ulkopuolelle.
EK kannustaa Suomea vaikuttamaan sen puolesta, että ilmastopolitiikkaa ja kauppapolitiikkaa kehitetään rinnakkain ja koordinoidusti. Yhtä tärkeää on kehittää WTO:n sääntöjä huomioimaan paremmin ilmastonäkökulma.
EK:n Green Deal -infotilaisuuden PowerPoint-diat.
