Hallituksen puheenjohtaja Jaana Tuominen: ”Suomen hyvinvointi edellyttää kestävää taloudenpitoa ja vihreää kasvua”

Ilman menestyvää elinkeinoelämää ja hyviä yrityksiä ei ole myöskään hyvinvointimme rahoittajia. Siksi tarvitsemme talouskasvua. Talouden on oltava kestävää ja kasvun vihreää, korosti EK:n hallituksen puheenjohtaja Jaana Tuominen puheessaan EK:n syysseminaarissa 30.11.2022.

Alla puhe kokonaisuudessaan, puhuttaessa muutokset mahdollisia.

Arvoisat seminaarivieraat!

Edessämme on hyvä tulevaisuus, mutta sen eteen on nyt tehtävä lujasti töitä.

Maailma on vaikeassa tilanteessa. Ilmastonmuutos alkaa näkyä ja tuntua ihan jokaisen arjessa. Koronapandemia pyyhkäisi yli maiden rajojen ja jätti jälkeensä monenlaista tuhoa. Venäjän hyökkäyssota toi uuden epätasapainon maailmaan ja horjutti meidän kaikkien turvallisuudentunnetta.

Suomikin on vaikeassa tilanteessa. Tuottavuutemme on heikkoa, väestö ikääntyy, Pisa-tulokset ovat laskussa, velka kasvaa vaarallista vauhtia emmekä siltikään saa pidettyä kuin nipin napin toisistamme huolta.

Kriisikestävyyttämme on koeteltu, mutta kriiseistä olemme ennenkin nousseet. Suomalaisella sisulla, maltillisuudella ja maalaisjärjellä. Suomella ja meillä suomalaisilla on edelleen kaikki edellytykset rakentaa hyvä tulevaisuus.

Arvoisa yleisö!

Maapallon tulevaisuus ratkaistaan nyt. Vihreä siirtymä ei enää ole hahmotelma visionäärien suunnittelupöydällä vaan arkirealismia, jota energiakriisi ja Venäjän hyökkäyssota kaikessa karmeudessaan vain vauhdittavat. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikentyminen ja luonnonresurssien niukkuus ovat ajureita, jotka koskettavat tavalla tai toisella meitä kaikkia.

EK ja suomalainen elinkeinoelämä on sitoutunut 1,5 asteen ilmastotavoitteeseen. Tuemme tiukkoja hiilineutraaliustavoitteita. Jotta pääsemme tavoitteisiin, on yksistään Suomessa tehtävä yli 240 miljardin euron investoinnit vuoteen 2050 mennessä. Nämä investoinnit toisivat yli 80 000 uutta työpaikkaa ja viiden prosentin lisäyksen bruttokansantuotteeseen.

EU:n alueella vihreään siirtymään tehdään investointeja 5000 miljardin euron edestä tämän vuosikymmenen aikana. Jos tuosta summasta saadaan edes muutama prosenttia Suomeen, riittää Suomessa toimiville yrityksille enemmän kuin tarpeeksi tekemistä.

Suomessa on – laskevista Pisa-tuloksista huolimatta – edelleen paljon osaamista ja erinomaista tutkimus- ja tuotekehitystaitoa. Mikään vihreän siirtymän osa-alue, oli kyseessä sitten fossiiliton energiantuotanto, kiertotalous tai vetytalous, ei toteudu ilman yritysten täysimääräistä osallistumista. Vihreä siirtymä koskee koko yhteiskuntaa ja kaikkia yrityksiä.

Vihreän siirtymän toimiin on tartuttava heti, sillä investointi-ikkuna ei ole kauaa auki. Investoinnit on saatava liikkeelle. Kannan huolta siitä, miten yhteiskuntamme tällä hetkellä hidastaa vihreiden investointien tekemistä. Edelleen lupajonoissa on hankkeita useiden miljardien edestä odottamassa, että viranomaiset saavat käsiteltyä kaikki hakemukset. Yrityksiä juoksutetaan lupaluukulta toiselle ja eri viranomaiset tekevät valituksia toistensa päätöksistä.

EK on pitkäjänteisesti ajanut lupaprosessien nopeuttamista. Tiukoista ympäristökriteereistä ei saa tinkiä, mutta aikaa ei myöskään saa hukata byrokratian rattaissa pyörimiseen. Nyt on kiire.

Hyvät ystävät,

moni kysyy, onko hyvinvointiyhteiskuntaamme pystyssä pitävä jatkuva talouskasvu enää ympäristön kannalta mahdollista. Me EK:ssa näemme, että talouskasvu on jatkossakin se, jolla turvaamme hyvinvointimme. Mutta kasvun on oltava vihreää. Emme voi tehdä neitseellisestä materiaalista aina uutta, vaan tarvitsemme kiertotalousratkaisuja. On aidosti päästävä pois lineaarisesta tuotantotavasta ja ajattelusta. Tarvitaan muutosta, jotta yrityksemme ja yhteiskuntamme pysyvät elinkelpoisena.

Tylsiä, mutta välttämättömiä päätöksiä ei enää voi velalla siirtää eteenpäin. Piikki on laitettava kiinni, velanotto on katkaistava. Tulevalla vaalikaudella vihreä kasvu, t&k-rahoitus ja rapautuva infra edellyttävät noin 4 miljardin euron lisäpanostuksia. EK on esittänyt, että velanoton sijaan tarvittavat kestävän kasvun investoinnit rahoitetaan valtionomistusta hallitusti vähentämällä.

Suomalaiset vanhenevat, eläkeläisten määrä kasvaa, työtä tekevä väki vähenee. Jotta voimme jatkossakin huolehtia kaikista, tarvitsemme lisää työntekijöitä. Ratkaisuja työvoiman kasvattamiseen on haettava laaja-alaisesti niin osaamisen kehittämisestä, paikallisesta sopimisista, kannustinloukkujen purkamisesta, lapsimyönteisemmästä politiikasta kuin nykyistä huomattavasti suuremmasta työperäisestä maahanmuutostakin.  

Arvoisat hyvän tulevaisuuden tekijät!

Ilman menestyvää elinkeinoelämää ei ole suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Tätä viestiä olemme tämän syksyn aikana korostaneet Hyvä yritys -kampanjassa.

Kun puhumme suomalaisesta hyvinvoinnista, jäävät yritykset usein varjoon. Yritykset kuitenkin työllistävät, maksavat erilaisia veroja, tuovat vientituloja ja ylläpitävät elinvoimaa omilla paikkakunnillaan eri puolilla Suomea. Työnantajina yritykset mahdollistavat työntekijöiden elannon ohella veronmaksun. Sanalla sanoen: yrityksillä on aivan keskeinen rooli hyvinvointimme rahoittajina.

Paitsi yhteisen kassan kerryttäjinä yritykset myös innovoivat uutta ja kehittävät kestävämpää maailmaa. Hyvän tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä, että hyvien yritysten toimintaedellytykset ovat jatkossa kunnossa.

Suomessa on aiemmin ollut tapana ajatella, että jätämme lapsillemme ja lapsenlapsillemme paremman maailman, kuin missä itse olemme eläneet. Mutta miten on nyt? Ainakin kirittävää riittää.

Me tämän päivän aikuiset teemme tulevien sukupolvien kannalta ratkaisevia päätöksiä. Kestävä, hyvä tulevaisuus on meidän vastuullamme. Edessä olevat tehtävämme eivät ole helppoja, mutta ne ovat välttämättömiä, ja ne on aloitettava nyt.