Hävittämiskielto ja digitaalinen tuotepassi – mitä yritysten tulee tietää?
EU:n ekosuunnitteluasetuksessa säädetään sekä digitaalisesta tuotepassista että hävittämiskiellosta. Digitaalisen tuotepassin tarkoituksena on avata tuotteiden arvoketjuja ja kannustaa kuluttajia ja yrityksiä tekemään kestävämpiä valintoja. Hävityskielto taas tähtää siihen, että tuotteet suunnitellaan ja käsitellään kestävästi, ja että myymättömät tuotteet eivät päädy poltettavaksi
Mitä hävittämiskielto tarkoittaa?
Hävittämiskielto koskee myymättömiä tekstiilejä, vaatteita ja jalkineita. Sen tavoitteena on vähentää ylituotantoa ja ohjata tuotteet uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen. Yritysten on myös raportoitava verkkosivuillaan, kuinka paljon tuotteita poistetaan ja miksi.
Poikkeuksia tulee esimerkiksi hygienia- ja turvallisuussyistä, mutta ne edellyttävät dokumentointia. Käytännössä tämä tarkoittaa muutoksia varastonhallintaan, sopimuksiin ja kierrätyskumppanuuksiin.
Hävittämiskielto otetaan käyttöön yrityskokoluokittain. Ensimmäisenä se otetaan käyttöön suurille yrityksille heinäkuussa 2026 ja keskisuurille yrityksille vuoden 2030 heinäkuussa. Pienet ja mikroyritykset jäävät hävittämiskiellon soveltamisen ulkopuolelle.
Digitaalisella tuotepassilla läpinäkyvyyttä
Digitaalinen tuotepassi (DPP) tuo läpinäkyvyyttä arvoketjuihin. Digitaalisesta tuotepassista kuluttaja tai yritys näkee tuotteen materiaalit, korjattavuuden ja kierrätysmahdollisuudet. Yksi ensimmäisistä tuoteryhmistä, joille digitaalinen tuotepassi tulee, ovat tekstiilit. Tämän hetken arvioiden mukaan tämä tapahtuu vuonna 2027.
Yrityksille digitaalinen tuotepassi tarkoittaa datan hallintaa ja yhteistyötä arvoketjussa.
EK ja toimialaliitot järjestävät aiheesta 29.1. webinaarin Ekosuunnitteluasetus ja digitaalinen tuotepassi – miten valmistautua kuluttajatuotteiden hävittämiskieltoon? Ilmoittaudu ja tule kuulemaan lisätietoa & käytännön vinkit.
