Henkilötietojen ja IPR-oikeuksien liikkuvuus, jos brexitin “no deal” toteutuu
Sopimuksetonta brexitiä ei voi edelleenkään poissulkea, vaan varautumista on jatkettava kaikkiin brexit-vaihtoehtoihin. Jos päädytään no deal -tilanteeseen, vaikuttaa se käytännön tasolla välittömästi myös tietosuojaan ja EU-tasoisiin immateriaalioikeuksiin (IPR). Alla kertaus keskeisistä asioista.
Henkilötietojen siirtoihin välitön vaikutus
EU:n sisällä henkilötiedot siirtyvät jäsenmaiden ilman sen kummempia toimenpiteitä. Siirto EU:n ulkopuolelle vaatii lähtökohtaisesti komission päätöstä riittävästä henkilösuojan tasosta kyseisessä maassa. Kun tätä päätöstä ei ole vielä Britannian kohdalla tehty, niin henkilötietoja siirtävät yritykset joutuvat tukeutumaan poikkeusperusteisiin.
”No deal Brexit” siirtovaihtoehdot, joita voidaan käyttää ilman erillistä tietosuojaviranomaisen hyväksyntää:
- Komission vahvistamat mallilausekkeet
- Konsernin sisäisiin siirtoihin sitovat käyttösäännöt
- Muut poikkeusperusteet, kuten rekisteröidyn yksiselitteinen suostumus tai elintärkeän edun suojaaminen. Näiden perusteiden käyttö voi kuitenkin olla käytännössä hankalaa, kun suostumusta joudutaan kysymään siirtoa varten uudelleen erikseen jokaiselta rekisteröidyltä.
Päätös riittävästä henkilösuojan tasosta helpottaisi jatkossa siirtoja EU:sta Britteihin, mutta tätä lienee turha odottaa vielä hetkeen. Komission lista kiireellisistä prioriteeteista on tässä tilanteessa varmasti pitkä. Brittiyrityksiä tuskin paljoa lohduttaa tieto, että he voivat toistaiseksi jatkaa siirtoja EU:n suuntaan kuten ennenkin.
Muitakin siirtomahdollisuuksia on, mutta ne vaativat tietosuojaviranomaisten hyväksyntää. Näiden rooli voi kuitenkin kasvaa edelleen Brexit-epäselvyyksien pitkittyessä. Esimerkiksi rahoitusalaa varten on laadittu erilliset ohjeistukset.
Lisää tietoa henkilötietojen siirrosta EK:n tietosuojapaketista ja Tietosuojavaltuutetun toimiston Brexit-ohjeistuksesta. Komission mallilausekkeet ja ohjeet konsernin sisäisiin siirtoihin löytyvät täältä.
Aineettomien oikeuksien (IPR) osalta tiedossa sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia
EU-tavaramerkki ja yhteisömalli
Suorimmat vaikutukset Brexit tuo EU-tavaramerkkien ja yhteisömallien hakemiseen ja voimassaoloon. EU:n teollisoikeusvirastossa (EUIPO) rekisteröidyt oikeudet eivät olisi enää voimassa Britanniassa. Britannia on kuitenkin indikoinut, että erohetkellä rekisterissä olevat EU-tavaramerkit ja yhteisömallit siirtyisivät Britannian osalta kansallisiksi oikeuksiksi, mutta täyttä varmuutta siitä toteutuisiko siirto automaattisesti ja aiheuttaisiko jotain kustannuksia ei vielä ole.
Jatkossa nämä Britanniassa voimassa olevan kansalliset oikeudet olisivat kuitenkin täysin erillisiä EU-oikeuksista ja siten myös esim. siirrettävissä ja lisensioitavissa erikseen. Samoin WIPO:n (World Intellectual Property Organization) kansainväliset rekisteröinnit, joissa kohdealueena ollut EU, ulottuisivat jatkossa 27 jäsenmaahan mutta ei olisi enää voimassa Britanniassa.
Niiden EU-tavaramerkki- ja yhteisömallihakemusten osalta, jotka erohetkellä ovat vielä vireillä EUIPO:ssa, hakijalla on eropäivästä 9kk aikaa tehdä EU-rekisteröintiä vastaava hakemus Britannian IPR-virastolle (UKIPO) ja tällöin EU-hakemuksen hakemuspäivän prioriteetti ulottuu myös Britannian hakemukseen. Hakijan on kuitenkin maksettava normaali hakemusmaksu Britannian virastoon, joka tutkii rekisteröinnin edellytykset Britannian kansallisen menettelyn mukaisesti.
Rekisteröimättömän yhteisömallin osalta ennen Brexitiä julkaistujen mallien suoja on jatkossa voimassa vain EU:ssa, mutta UKIPO:n ilmoituksen mukaan rekisteröimättömän mallin suoja jatkuisi jäljellä olevan voimassaoloajan (suoja-aika 3 v) myös Britanniassa.
Lisäksi on hyvä muistaa, että Brexitillä on vaikutuksia myös asiamiehenä toimimiseen Suomessa. Jos kansallisen tavaramerkin, mallioikeuden tai patentin hakijalla ei ole kotipaikkaa Suomessa, häntä edustavan asiamiehen kotipaikan tulee olla ETA-alueelta. Sopimuksettoman Brexitin tilanteessa kotipaikkaa Britanniassa pitävä asiamies ei siis voisi enää toimia asiamiehenä Suomessa.
Lisätietoja:
- Komissio: https://euipo.europa.eu/tunnel-web/secure/webdav/guest/document_library/contentPdfs/news/Notice_to_stakeholders_en.pdf
- Britannian IP -viranomaisen (UKIPO) Brexit sivusto: https://www.gov.uk/government/publications/trade-marks-and-designs-if-theres-no-brexit-deal
Patentit
Patenttien osalta Brexitistä ei ole tulossa muutoksia voimassa olevaan kansalliseen, eikä EU:n patenttijärjestelmään. Euroopan patenttivirastosta (EPO) haettava eurooppapatentti ei ole osa EU-järjestelmää vaan perustuu eurooppalaiseen patenttisopimukseen ja EU:ssa voimassa oleva patenttisääntely, mm. lääkkeiden lisäsuojatodistuksia koskeva asetus säilyy voimassa Britanniassa kansallisena sääntelynä, jota Britannia voi toki kansallisesti halutessaan muuttaa toivomaansa suuntaan.
Eurooppalaisen patenttiuudistukseen eli yhtenäispatentin (UP) ja yhdistetyn patenttituomioistuimen (UPC) muodostamaan järjestelmään Britannialla ei ole mahdollista tulla mukaan, jos uudistus ei ehdi tulla voimaan ennen Brexitiä. Tämä näyttää hyvin todennäköiseltä, kun Saksa ei ole vielä ratifioinut UPC sopimusta ja se on edellytys uudistuksen voimaantulolle (kolmen kuukauden kuluttua Saksan ratifiointiasiakirjan tallettamisesta).
Lisätietoja:
Tekijänoikeudet
Sopimuksettoman eron tilanteessa EU:n tekijänoikeussääntely ei enää sido Britanniaa, mutta sen ollessa implementoituna Britannian kansalliseen sääntelyyn, ei Brexitistä seuraa välittömiä vaikutuksia. Myöhemmin toki Britannia voi muuttaa EU-pohjaista tekijänoikeussääntelyään tarpeidensa mukaan, kuitenkin kansainvälisten tekijänoikeussopimusten sallimissa puitteissa, joihin Britannia on liittynyt.
Suoria vaikutuksia, joita yritykset joutuvat kohtaamaan tekijänoikeuspuolella, ilmenee erityisesti seuraavissa tilanteissa:
- EU:n tavaroiden vapaa liikkuvuus lakkaa koskemasta Britanniaa, jolloin tekijänoikeudella suojattujen teosten vienti Britanniaan / tuonti Britanniasta edellyttää oikeudenhaltijan lupaa
- EU:n verkkosisältöjen siirrettävyys (ns. portability) – asetus ei enää ulotu Britanniaan, joten suomalaisilla käyttäjilläkään ei ole automaattista oikeutta Suomessa tilaamiensa verkkosisältöpalveluiden kuten Netflixin katsomiseen Britanniassa (vaan siitä sovittava erikseen).
- EU:n tietokantadirektiivin mukainen lähioikeutena tunnettu sui generis -tietokantasuoja ei enää sovellu Britanniaan tarkoittaen, että EU:ssa valmistetun tietokannan suoja määräytyy Britanniassa Brexitin jälkeen kansallisen sääntelyn mukaan. Britannia on kuitenkin indikoinut sitoutuvansa pitämään sui generis -tietokantaoikeuden voimassa suoja-ajan loppuun ja vastaavasti toisin päin, eli Britanniassa valmistettu tietokanta säilyisi voimassa EU:ssa sen suoja-ajan.
Lisätietoja:
- EU:n komissio: https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/file_import/copyright_en.pdf
- UKIPO: https://www.gov.uk/government/publications/copyright-if-theres-no-brexit-deal/copyright-if-theres-no-brexit-deal
IPR:ien tullivalvonta
Teollis- ja tekijänoikeuksien tullivalvontaa koskevia EU:n sääntöjä, ja ennen kaikkea IPR:ien tullivalvonnasta annettua asetusta, ei Brexitistä alkaen enää sovelleta Britanniaan. Tämä tarkoittaa käytännössä, että EU-asetuksen nojalla jäsenvaltion tulliviranomaiselle tehty toimenpidepyyntö IPR-loukkaukseen puuttumiseksi ei enää ulotu Britannian tulliviranomaiseen, ja vastaavasti Britannian tulliviranomaisen ennen Brexitiä antama päätös ei erohetkestä eteenpäin ole voimassa EU:n jäsenmaissa.
Lisätietoja:
