Insinöörikoulutusta on kehitettävä jatkuvasti

Insinöörit ovat suomalaisen työelämän kivijalka. Kerta kerran jälkeen insinöörit nousevat elinkeinoelämän rekrytointitarpeiden kärkeen. Insinöörit ovat haluttuja, mutta heidän koulutuksessaan ja osaamisessaan on myös parannettavaa, muistuttaa EK:n korkeakoulupolitiikan asiantuntija Marita Aho.

– Kouluttajien kunniaksi on todettava, että ala etsii aktiivisesti keinoja ongelmien ratkaisemiseen, Aho toteaa.

Tällä kertaa kouluttajat ovat koolla Kuopiossa Insinöörikoulutuksen näkymät -seminaarissa. Aho on mukana tuomassa elinkeinoelämän tarpeita keskusteluun.

Yritykset peräänkuuluttavat insinööreiltä vahvaa matemaattista ja luonnontieteellistä osaamisperustaa, kertoo Aho. Insinöörikouluttajat vuorostaan valittavat, että opiskelija-aines on heti opintojen alussa vaatimuksiin nähden liian heikkoa.

Peruskoulussa ja toisella asteella pitääkin satsata matematiikan ja luonnontieteiden opetukseen, esimerkiksi sen kiinnostavuuteen ja teorian kytkemiseen käytäntöön.

– Insinöörikouluttajat voivat kuitenkin itsekin tehdä asioita entistä paremmin ja nostaa osaamisen tasoa omilla toimillaan, Aho kannustaa. Opiskelijat pitää saada innostumaan näistä aineista ja havaitsemaan, miksi ne ovat tulevalla työuralla tarpeen. Oppimistulokset paranevat, kun motivaatio on kohdallaan.

Kuopion Inssi-seminaarissa onkin yhtenä aiheena luonnontieteiden ja matematiikan opetuksen kytkeminen muihin ammattiopintoihin. Toivottavasti tällä tavalla saadaan entistä parempaa osaamista ja entistä vähemmän keskeyttämistä erilliseltä ”kiusalta” vaikuttavien luma-aineiden tullessa insinööriopintojen ytimeen. Ihan helppoa työtapojen muutos ei ole, mm. opettajilta vaaditaan nykyistä enemmän keskinäistä yhteistyötä.