Irlannin menestys kiinni Britannian EU-jäsenyydestä

Mikäli Britannia päättää irtautua EU:sta, Irlanti voi unohtaa kasvusuunnitelmansa. Irlannin menetys on vahvasti sidoksissa brittien päätöksiin, sanoo Irlannin elinkeinoelämän etujärjestö Ibecin toimitusjohtaja Danny McCoy.

Danny McCoy vieraili Elinkeinoelämän keskusliitossa tapaamassa suomalaisia kollegoitaan ja kertomassa Irlannin talousnäkymistä. Suomella ja Irlannilla on paljon yhteistä. Maiden koko ja väkimäärä ovat suunnilleen samaa luokkaa, molemmat ovat vientiriippuvaisia pieniä ja avoimia talouksia, kriisialttiita ja kustannustaso on kivunnut yli kipurajan. Lisäksi kummallakin on hankala iso naapuri.

Tunnelmat Irlannin elinkeinoelämässä ovat McCoyn mukaan nykyisin odottavan myönteisiä ja samaan aikaan huolestuneita. On hyviä uutisia talouden elpymisestä ja EU:n, IMF:n ja EKP:n muodostaman troikan apupaketista irtaantumisesta. Samaan aikaa spekuloidaan mitä iso ja vaikutusvaltainen naapurimaa Britannia päättää EU-jäsenyytensä suhteen.

– Yes, olen optimisti, jos kyse on siitä, onko Irlannin pääministeri Enda Kennyn johtama keskusta-oikeistolainen hallitus rakentamassa Irlannin elinkeinoelämän kanssa uutta talouskasvua maahan. Hallitus ymmärtää tavoitteemme ja on yhtä mieltä meidän kanssamme siitä, että Irlannin on oltava kilpailukykyisempi ja saatava luotua maahan nopeasti uutta yrittäjyyttä ja työpaikkoja.

McCoyn mukaan yhteistyö sujuu myös ammattiliittojen kanssa ja kansalaiset ymmärtävät, että vain uusien työpaikkojen synnyttäminen kasvattaa irlantilaisten elintasoa. Kakkua on kasvatettava.

– Mutta meidän pelkomme on, että Britannia äänestää itsensä ulos EU:sta. Jos näin käy, se on Irlannin elinkeinoelämälle niin iso kysymys, että meidän on harkittava samaa, koska Irlannin talous on vahvasti sidoksissa Britannian talouteen.

– Irlantilaiset haluaisivat olla EU:n jäsenenä, mutta etenkin isoille yrityksille se kävisi globaalissa taloudessa mahdottomaksi. Silloin me häviämme merkittävän kansainvälisen bisneksen. Isot firmat lähtevät.

McCoyn arvio on, että jos Britannia lähtisi EU:sta, se havittelisi Singaporen kaltaista bisneshubia ja aloittaisi raivoisan verokilpailun investointien houkuttelemiseksi.

Näiden suunnitelmien rinnalla Irlannin unelmat ”maailman parhaasta pienestä maasta” loistavine bisnesympäristöineen, korkeatasoisine terveydenhoitoineen ja koulutuksineen valuvat tyhjiin.

Irlanti pinnisti roskalainaluokasta

Irlannin talous kasvoi EU:hun liittymisen jälkeen vuosina 1995–2007 noin seitsemän prosentin vuosivauhdilla. Maa kävi nopeasti läpi ison rakennemuutoksen ja entisestä maatalousmaasta tuli avoin, vientiin suuntautunut kansainvälisten teknologiayritysten asemapaikka.

Alhaisella 12,5 prosentin yritysverotuksellaan ja hyvin koulutetulla työvoimallaan Irlanti imi kansainvälisiä, pääosin yhdysvaltalaisia teknologia- ja kemianteollisuuden yrityksiä.  Teollisuustuotanto vastaa noin 40 prosenttia Irlannin bkt:stä. Irlantiin virranneet suorat ulkomaiset investoinnit ovat olleet määrältään yli viisinkertaisia OECD-maiden keskiarvoon verrattuna.

Kansainväliset tietotekniikkajätit kuten Apple, Dell, IBM, Intel ja Microsoft löytyvät Irlannista. Samoin monet kemianteollisuuden yritykset mukaan lukien lääkefirmat kuten Pfizer. Sen kolesterolilääke Lipitorin patentti umpeutui EU:ssa vuonna 2012, mikä laski yrityksen liikevaihtoa ja tuntui heti Irlannin taloudessa yksittäisenä tekijänä.

Irlannin kriisi oli pankkikriisi, kun ylikuumentuneet rahoitusmarkkinat ruokkivat rakennusteollisuutta ja seurasi kiinteistöbuumi. Romahdus oli edessä 2008 ja pankkeja kaatui.

Irlanti tarvitsi ulkopuolista rahoitusapua ja sai EU:n, IMF:n ja EKP:n takaaman 85 miljardin euron lainan. Kovan säästökuurin seurauksena maa kykeni nousemaan roskalainaluokasta ja irtaantumaan viime vuoden lopussa ensimmäisenä tukiohjelmasta. Nyt Irlanti pystyy ottamaan lainaa markkinoilta.

Irlanti on säästöohjelmastaan huolimatta pitänyt yritysveronsa 12,5 prosentissa muualta EU:sta tulleesta kritiikistä huolimatta. McCoyn mukaan se tuo maahan rahaa ja siksi näin menetellään jatkossakin, vaikka muuten verotusta on jouduttu kiristämään.

Kova kasvuohjelma

Irlanti tarvitsee kuitenkin uuden kasvusysäyksen. Työttömyys on 11,8 prosenttia, ja koulutettu nuoriso virtaa mm. Yhdysvaltoihin ja Australiaan.

Ibec onkin rakentanut nyt kovan, viiden kohdan kasvuohjelman, jonka toteuttamisella on McCoyn mukaan hyvät mahdollisuudet. Maan hallitus on asettanut tälle vuodelle kahden prosentin kasvutavoitteen, mutta siihen ei ylletä ilman selvää parantamista.

Ibecin ohjelman tärkeimpinä kohtina McCoy pitää verotuksen keventämistä sekä investointeja tulevaisuuteen. Ohjelmaan kuuluu myös parempi ja suunnitelmallisempi poliittinen päätöksenteko, Irlannin vaikutusvallan lisääminen etenkin EU-päätöksenteossa ja yrittäjyyden edistäminen.

Ibec haluaa nostaa ylintä marginaaliveron tulorajaa. Ylin marginaaliveroprosentti on laskettava alle 50 prosentin. Nyt se 52 prosenttia.

Yrittäjien marginaaliveroa halutaan laskea muiden palkansaajien tasolle ja mm. valmisteveron jatkuvan nostamistrendin on muututtava. Pääomaverotuksen halutaan tukevan yritysinvestointeja.

Yritysrahoitukseen halutaan lisää pankeista riippumattomia keinoja, työvoimakustannuksia on tarve alentaa ja pienten- ja keskisuurten yritysten määrää pitäisi kiireesti kasvattaa. Nyt pk-yritysten osuus viennistä on vain 15 prosenttia. Start-up yrityksiä ei synny riittävästi.

Ibec haluaa tehoja myös sääntelyn vaikutusarviointiin ja vähentää ylipäätään turhaa ja kallista sääntelyä. Kannustinjärjestelmiä on uudistettava, etenkin innovaatiorahoitusta. Myös julkisten hankintojen prosessit kaipaava uudistamista.

– Jos talouden elpyminen on irlantilaisista itsestään kiinni ja sitä halutaan, niin minusta se on helppoa. Keinot ovat olemassa, Danny McCoy vakuuttaa.

Teksti Eija Lampi, kuvat Marjut Hentunen