Jäsenmaat sopivat päästökauppakannoistaan – pieniä muutoksia ja osin hyvään suuntaan
EU:n jäsenmaat puivat eilen myöhään yöhön kantojaan päästökaupan uudistamiseen. Päästökaupan uudistaminen on osa EU:n laajaa energia- ja ilmastolakipakettia, johon EU:n parlamentti äänesti kantojaan viime viikolla.
Vaikka jäsenmaiden eli neuvoston yhteinen näkemys noudattaa pitkälti komission alkuperäistä ehdotusta, sovittiin lisäksi muutamista positiivistakin muutoksia.
Summasimme elinkeinoelämälle niistä tärkeimmät:
- Päästökaupan päästövähennystavoite 61 prosenttia, jota myös komissio ehdotti. Tavoite saavutetaan alun 117 miljoonan päästöoikeuden kertavähennyksellä ja 4,2 prosentin päästökaton vuosittaisella alenemisella. Pidämme tätä hyvänä vähennystavoitteena, johon tulisi mennä päästökaton alentamisella jyrkemmin ilman alun kertarysäystä.
- Terästeollisuuden ilmaisjakoon vaikuttava vertailuarvoa (benchmark) ei kiristetä 2026-2030. Tämä on hyvä muutos neuvostolta, ja sitä voisi laajentaa muihinkin toimialoihin.
- Ilmaiset oikeudet poistuvat hiilitullisektoreilta 2026-2035, alussa komission ehdotusta hitaammin. Aiemmin neuvosto jo linjannut, että komission esittämät toimialalistaus kelpaa. Yritykset ovat toivoneet, että ilmaisjako loppuisi vasta 2030 jälkeen.
- Päästökaupan markkinavakausvarannon väliaikainen 24 prosentin sisäänotto pidetään 2030 asti; äkillisten hintashokkien tilanteessa varannosta vapautetaan markkinoille 70 miljoonaa päästöoikeutta. Mielestämme pitäisi palata 12 prosentin sisäänottoon, koska päästöoikeuden hintaa ei tarvitse enää tukea tarjontaa pienentämällä sen noustua jo hyvin korkealle tasolle. Neuvoston sopima mekanismi on tarpeellinen hintashokkien tasaamisessa.
- Meriliikenteessä jäävahvisteisuus huomioidaan siirtymävaiheena ja lisäksi 3,5 prosenttia huutokauppatuloista suunnataan eniten merikuljetuksista riippuvaisille maille. Tässä on huomioitu Suomen erityisolosuhteet, mutta myös jäissä kulku olisi hyvitettävä ja hyvitysten pitäisi olla pysyviä.
- Tieliikenteen ja lämmityksen päästökauppa vuoden 2027 alusta. Jos jäsenmaassa on käytössä hiilidioksidivero, jonka hinta vastaa vähintään päästöoikeuden hintaa, voi jäsenmaa vapauttaa polttoainejakelijat päästökaupasta vuoden 2030 loppuun asti. Suomessa polttoaineiden hiilidioksidiverot ovat korkealla tasolla, joten tämä vaihtoehto sopisi mielestämme hyvin. Tällöin EU:n päästökauppaan ei tarvitsisi osallistua eikä synny päällekkäistä maksua samasta hiilidioksidipäästöstä.
- Sosiaalinen ilmastorahasto 59 miljardia euroa 2027-2032 (komission ehdotus 72 miljardia 2025-2032)
- Lentoliikenteen päästökaupassa ilmaiset oikeudet poistuvat vuoteen 2027 mennessä, ja päästökauppa jatkuisi edelleen vain Euroopan sisäisillä lennoilla. Kansainvälinen CORSIA-päästövähennysohjelma koskee muita lentoja. Näemme, että ilmaisjakoa ei pitäisi poistaa, koska korvaavat polttoaineet ovat vielä kalliita.
Lisäksi jäsenmaat muodostivat yleisnäkemyksen taakanjaosta eli kansallisista päästövähennystavoitteista, maankäytöstä LULUCF ja autojen CO2-päästöstandardeista. Maanantain energianeuvosto käsitteli lisäksi energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa, joiden tavoitteet sekä monissa kohdin komission alkuperäinen ehdotus hyväksyttiin. Muutamia joustoja lisättiin yleisnäkemykseen. Suomi äänesti energiatehokkuudessa yleisnäkemystä vastaan, koska absoluuttinen energian käytön vähentäminen ei ole mahdollista pyrittäessä päästövähennyksiin mm. vetytalouden avulla. EK on pitänyt tätä tavoiteongelmaa jo pitkään esillä.
Neuvoston yleisnäkemykset ovat selvästi elinkeinoelämän kannalta maltillisempia kuin parlamentin tähänastiset kannat. Parlamentin täysistunto äänestää vielä syyskuussa mm. energiatehokkuudesta ja uusiutuvasta energiasta. Neuvosto ja parlamentti aloittavat trilogineuvottelut komission kanssa, ja mukaan otetaan komission toukokuiset REPowerEU -ehdotukset. Lisäksi molempien käsittelyssä on viime joulukuinen ”FF55-lisäpaketti”, jossa on mm. rakennusten energiatehokkuutta ja kaasuasiaa. Neuvostolla myös energiaverodirektiivin uudistus työn alla.
