Jatkuva oppiminen tarvitsee digitaalisen kodin
Kaikki jatkuvaa oppimista koskevat palvelut tulisi keskittää yhden digitaalisen luukun taakse, kirjoittavat EK:n Mirja Hannula ja Kuntatyönantajien Sanja Mursu Kauppalehdessä 25.1.2021
Suomessa haetaan hallituksen johdolla ratkaisua siihen, kuinka Suomi pystyy vastaamaan jatkuvan oppimisen valtavaan tarpeeseen. Käytännössä jokaisen ihmisen on valmistauduttava päivittämään osaamistaan työuransa eri vaiheissa. Siitä on tullut koronakriisin myötä entistäkin tärkeämpää, kun työelämän muutos kiihtyy ja monella on tarve lisäkouluttautua lomautuksen tai irtisanomisen takia.
Avainkysymyksenä on se, kuinka jatkuvan oppimisen erilaiset mahdollisuudet tulisi käytännössä saada jokaisen suomalaisen ulottuville – ja matalalla kynnyksellä.
Ratkaisuehdotuksenamme on uuden digitaalisen palvelukanavan luominen siten, että kaikki jatkuvaa oppimista koskevat palvelut löytyisivät keskitetysti yhden digitaalisen luukun takaa. Saman www-osoitteen kautta löytyisivät neuvonta ja ohjaus, itseopiskelumahdollisuudet, jatkuvaa oppimista tukevat työvoimapalvelut sekä lyhytkestoinen koulutustarjonta. Kohderyhmänä olisivat kaikki työikäiset, oli sitten kyse työttömistä työnhakijoista, koulutukseen hakeutujista tai työssä olevista ihmisistä.
Olennaista olisi rakentaa yhteinen digitaalinen alusta, johon linkitettäisiin saumattomasti niin julkisten kuin yksityisten toimijoiden palvelut ja sisällöt jatkuvan oppimisen alueelta. Tällaisia olisivat esimerkiksi TE-palveluiden Työmarkkinatori ja korkeakoulujen digivisiotyössä valmisteltavat palvelut. Myös valtionhallinnon työntekijöiden eOppiva-sivustoa kannattaisi kehittää niin, että se voitaisiin avata yhteisessä palvelukanavassa kaikkien työikäisten käyttöön esimerkiksi digitaitojen vahvistamiseksi.
Keskitettyyn digikanavaan kertyisi valtavasti arvokasta työelämädataa. Tekoälyn ja koneoppimisen avulla dataa voitaisiin hyödyntää työllisyystoimien kohdentamisessa tai työnhakijoiden yksilöllisessä palvelemisessa. Esimerkiksi työpaikkailmoitusten osaamisvaatimusten ja henkilön osaamisprofiilin pohjalta ihmisiä voitaisiin ohjata juuri häntä hyödyttävien oppimismahdollisuuksien äärelle.
Jatkuvan oppimisen digipalvelu olisi myös luonteva sijaintipaikka niin sanotuille osaamismerkeille. Niiden avulla ihmiset voisivat tehdä näkyväksi kaikki työssä ja arjessa opitut uudet taidot, joista ei saa perinteistä tutkintoa tai suoritustodistusta.
Edessä on siis monitahoinen digihanke ja tekoälyn työmaa. Haasteeseen kannattaa kuitenkin tarttua ja ottaa oppia vaikkapa verohallinnosta, joka on pitkään edustanut digitalisaation etulinjaa. Jatkuvan oppimisen palvelukanavasta tulisi tehdä EU:n elpymisvarojen kärkikohde osaamisen ja työllisyyden alueella.
Mirja Hannula
Johtava asiantuntija
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Sanja Mursu
Osaamisen kehittämisen asiantuntija
KT Kuntatyönantajat
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Kauppalehdessä 25.1.2020.
