Kaikkien työelämä: ”Suomi ei saa jäädä telineisiin kansainvälisten osaajien työllistämisessä” – Stera Technologies työllistää 17 eri kansallisuutta
Kun EK:n jäsenliiton Teknologiateollisuuden jäsenyritys Stera Technologies rekrytoi pilottihankkeella ukrainalaisia särmäystyöntekijöiksi Paimioon, tehtaan vakityöntekijöitä koulutettiin monikulttuurisuuteen. ”On siistiä johtaa tällaista kokoonpanoa. Mieluummin johdan yritystä, jossa on 17 kansallisuutta kuin sellaista, joissa on yksi tai kaksi”, toimitusjohtaja Jussi Ohlsson toteaa ja antaa kolme vinkkiä monimuotoisen työyhteisön johtamiseen.
Maarimpsu Steran ulkomaalaisten työntekijöiden kotimaista on pitkä. Se yltää Afganistanista, Kiinasta ja Vietnamista Itä-Euroopan maihin ja Afrikkaan. He ovat Sterassa tuotannon työntekijöitä, joiden työnkuvat riippuvat siitä, missä yrityksen kuudesta tehtaasta he Suomessa työskentelevät. Esimerkiksi Kaavin tehtaalla suurin osa tulijoista on hitsaajia ja Turun tehtaalla vaihetyöntekijöitä.
Osaavan työvoiman saatavuusongelmat ovat Sterankin ulkomaalaishankintojen taustalla.
”Tekijöitä ei ole jonoksi asti. Euroopassa on sama tilanne monessa maassa: pula teollisuuden ja metallialan työntekijöistä”, sanoo Stera Technologiesin toimitusjohtaja Jussi Ohlsson.
Hänen mukaansa työvoiman saanti on ollut hetkellisesti yrityksen kasvun este, mutta tilanne on saatu aina taklattua. Se vaatii Ohlssonin mukaan paljon työtä houkuttelevan työnantajabrändin luomiseksi.
”Sama tilanne on Suomi Oy:llä. Miten me maana pystymme kilpailemaan siinä, etteivät tekijät mene Suomen sijaan Ruotsiin, Saksaan tai Puolaan?”
Rekrytointipilotti, joka kelpaisi malliksi muillekin!
Juuri nyt Ohlsson on innoissaan alkuvuodesta toteutetusta – Steran aloitteesta syntyneestä ja Paimion koulutuskuntayhtymän sekä Ely-keskuksen kanssa tehdystä – pilottihankkeesta, jossa rekrytoitiin ukrainalaisia särmäystyöntekijöiksi Paimion tehtaalle. Pilotissa aloitti kuusi henkilöä.
Koulutuksesta puolet oli ammatillista koulutusta ja puolet suomen kielen opiskelua. Koulutus kesti kolme kuukautta. Kahtena ensimmäisenä kuukautena osallistujat opiskelivat kieltä, teoriaa ja käytännön töitä. Viimeinen kuukausi kului työharjoittelussa.
”On hienoa, että suomen kielen opiskelu tuli pakollisena heti alusta lähtien. Siten ihmiset saadaan parhaiten integroitua työpaikkaan ja yhteiskuntaan”, Ohlsson sanoo.
Pilotin päätyttyä huhtikuun alussa Stera solmi kaikkien kuuden henkilön kanssa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen.
”Saanto kurssilta oli siis 100 prosenttia eli pilotti oli erittäin onnistunut! Kaikilla oli korkea motivaatio opiskella niin kieltä kuin ammatillisia asioita”, Ohlsson iloitsee.
Samaisessa pilottihankkeessa koulutettiin myös ensimmäisen kerran Steran omia työntekijöitä monikulttuurisuuteen.
”Paimion tehtaan työntekijöille pidettiin luento, joissa kerrottiin, mitä eroja on ukrainalaisessa ja suomalaisessa työkulttuurissa – ja ylipäätään kulttuurissa.”
Ohlssonista huomionarvoista on myös pilotin toteuttamisnopeus. Kun päätös pilotista oli tehty, koulutus aloitettiin siitä kahden kuukauden päästä.
”Tämä sopisi ehdottomasti koko Suomen malliksi!”
