Komissio patistaa korkeakouluja kansainvälistymään rohkeasti

Euroopan komissio julkisti heinäkuussa tiedonannon eurooppalaisen korkeakoulutuksen kansainvälistymisestä (European higher education in the world). Vaikka komissiolla on koulutusasioissa vain ”sparraajan” rooli, tiedonannon viesti on harvinaisen selvä: korkeakoulujen pitää kansainvälistyä ja hakea lisää kumppanuuksia ulkomailta.

Lainsäädäntö tulppana Suomessa

Suomi on koulutuksen mallimaa erityisesti peruskoululaisten oppimistuloksissa, mutta vauhdilla kehittyvässä korkeakouluyhteistyössä jäämme muista jälkeen. Tiedonanto lataa siten paineita Suomen koulutuslainsäädännön uudistamiseen. Lainsäädäntömme kieltää korkeakoulutuksesta perittävät maksut muutamia pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Muissa maissa ei ole samanlaista tulppaa.

Komissio rahoittaa ns. yhteistutkintoja ja haluaa lisätä niiden määrää nykyisestä 2 500:sta. Osa yhteistutkinnoista on opiskelijoille maksullisia. Harmillista on, että suomalaiset korkeakoulut loistavat poissaolollaan tällaisesta yhteistyöstä.

Hyvä esimerkki yhteistutkinnosta on teollisten prosessien ympäristötehokkuuteen ratkaisuja etsivä ”Industrial Ecology”-maisteriohjelma, josta valmistuneiden osaamiselle olisi varmasti käyttöä Suomen kehittyvällä clean tech -toimialalla.

Koulutusvientiä lisättävä

Komissio patistaa eurooppalaisia opinahjoja kehittämään brändejään ja koulutustuotteitaan niin, että ne pärjäävät kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Varteenotettava kilpailija Euroopalle on esimerkiksi Australia, joka on noussut vahvaksi toimijaksi koko ajan kasvavalla koulutusalalla.

Myös elinkeinoelämä tähdentää, ettei Euroopassa pidä jumiutua vanhoihin koulutusrakenteisiin, vaan on uskallettava mennä mukaan uudenlaisiin oppimisratkaisuihin, joita alati kehittyvä tieto- ja viestintätekniikka mahdollistavat.

Avoin verkko-opiskelu yhä suositumpaa

Vielä vähemmän suomalaisia yliopistoja ja ammattikorkeakouluja on mukana täysin uudenlaisissa verkko-oppimisympäristöissä eli ns. moocseissa (massive open online courses). Niiden suosio leviää kulovalkean tavoin ja niissä opiskellaan ja opitaan yli rajojen, ajasta ja paikasta riippumatta. Asialla ovat maailman parhaiksi rankatut yliopistot ja myös yritykset osallistuvat näiden oppimisympäristöjen kehittämiseen.

Elinkeinoelämä: kohtuullisia lukukausimaksuja voitava periä

Kiperä kysymys kuuluu, miten suomalaiset yliopistot saataisiin mukaan uusiin kansainvälisiin verkko-oppimisympäristöihin. Se vaatisi lainsäädännöllisten esteiden raivaamista, esimerkiksi avoimen korkeakouluopetuksen maksukaton (10 euroa opintopisteeltä) poistamista.

EK esittää, että kohtuullisia lukukausimaksuja voitaisiin periä kansainvälisissä yhteistutkintokoulutuksissa ja uusissa verkko-oppimisympäristöissä myös Suomessa. Se ei vaarantaisi tasavertaisia mahdollisuuksia opiskeluun, vaan meillä alettaisiin soveltaa muulla Euroopassa toimivaksi havaittua käytäntöä.

Kansainvälisessä yhteistyössä ei voi menestyä, jos pelaa eri säännöillä kuin muut. EK vetoaa päättäjiin lainsäädännön korjaamiseksi. Suomalaisten korkeakoulujen on päästävä toteuttamaan myös maksullisia yhteistutkintokoulutuksia.

Pikaisin korjausliike tarvitaan EU- ja ETA-ulkopuolisten maiden opiskelijoiden ns. lukukausimaksukokeiluun. Maksut on ulotettava pysyvästi näihin opiskelijoihin kaikissa vieraskielisissä korkeakoulututkintoon johtavissa koulutuksissa.

Lue lisää:
Komission tiedonanto