Korkeakoulut yhteistyöhön kielten opetuksessa
Kielten opetus monipuolistuu toivottavasti jatkossa suomalaisissa korkeakouluissa. Kielten opetus ei olisi tuoreen lakiesityksen mukaan enää yksittäisen korkeakoulun vastuulla, vaan korkeakoulut voisivat tehdä keskenään yhteistyötä. Joku korkeakoulu voisi ottaa suurempaa roolia esimerkiksi venäjän tai saksan kielen opetuksessa, ja opetus olisi useamman korkeakoulun opiskelijoiden saatavilla.
– Nykyisen lainsäädännön mukaan korkeakoulujen välinen opetusyhteistyö on ollut ongelmallista. Hyvä, että epäkohta korjataan, sanoo EK:n korkeakoulupolitiikan asiantuntija Marita Aho. Hienoa, että myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välinen työnjako terävöityy. Päällekkäisyyksiä on syytä karsia nykyisessä tiukassa taloustilanteessa.
EK:n jäsenyritykset tarvitsevat kansainvälisiä osaajia. Kielitaidot ja niihin linkittyvät kulttuuritaidot ovat työelämässä tärkeitä alaan ja asemaan katsomatta. Suomalaisen osaamispääoman kehittämisessä painopisteeksi onkin otettava valmiudet toimia kansainvälisesti yhä tiiviimmin verkostoituneissa työ-, oppimis- ja tiedeyhteisöissä.
EK linjasi jo vuonna 2014 julkaistussa kielitaitoraportissaan perus- ja toisen asteen opetuksesta, että tarvitaan opetuksen järjestäjien ja oppilaitosten yhteistyötä nykyistä monipuolisemman kielitarjonnan turvaamiseksi.
On kuitenkin huolehdittava monin eri tavoin siitä, että kieltenopetus vastaa eri alojen osaamistarpeisiin. Esimerkiksi kaupallisiin tai teknillisiin opintoihin yhdistettyä kieltenopetusta on oltava edelleen tarjolla, Aho tähdentää.
Kuten kielitaitoraportissakin todettiin, eri oppiaineiden välistä yhteistyötä ja vieraskielistä opetusta pitää lisätä. Myös eri oppiaineiden opiskelu vierailla kielillä on hyvä keino kielitaidon kehittämiseen. Kielten oppimiseen ei ole vain yhtä reseptiä. Kansainvälisten taitojen kehittäminen on koko korkeakouluyhteisön, ei vain kieltenopetuksen tehtävä.
Viestintäteknologiaa ja vuorovaikutustaitoja kielten opetukseen
Tieto- ja viestintäteknologiaa pitää integroida kielten opetukseen nykyistä monipuolisemmin ja ennakkoluulottomammin. Samalla on vahvistettava vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Opetuksessa on lisättävä kielen käyttömahdollisuuksia.
– Kieltenopetuksen yhteistyö on hyvä alku korkeakoulujen kumppanuuksille ja se edistää toivottavasti myös uudenlaisten yhteisten sähköisten oppimisympäristöjen kehittämistä. Kannattaisi pohtia, miten kumppanuuksia voisi toteuttaa kielten lisäksi muissakin koulutuksissa, Aho kehottaa.
– Jossain vaiheessa koulutusyhteistyö pitää ulottaa kotimaasta ulkomaille. Osaamista kehitetään yhä useammin kansalliset rajat ylittävissä verkostoissa ja ihmiset liikkuvat opintojen sekä työuran aikana maasta toiseen.
Mahdollistavaa lainsäädäntöä tarvitaan siis jatkossakin tavoiteltaessa kansainvälisesti laadukasta, vahvuuksiin profiloitunutta ja toimivan työnjaon mukaisesti, resurssit viisaasti kohdentavaa suomalaisen korkeakoulutuksen kokonaisuutta.
