Kunnat ahdingossa – veronkorotukset eivät auta

Kielteinen väestökehitys ja maan sisäinen muuttoliike mullistavat lähivuosina Suomen kuntakarttaa. Kunnallisveron korotukset eivät toimi. Siksi kuntien vastuulla olevia tehtäviä on ajettava hallitusti alas ja valtiovallan on tehtävä jämäkästi päätöksiä, joilla kuntia yhdistetään, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

VM:n tuore selvitys vahvistaa monen pienen kunnan kannalta lohduttoman tilannekuvan. Raportti osoittaa, että perinteinen tapa parantaa kuntien taloutta, eli veronkorotukset, ei toimi. Työikäisen väestön kehitys on heikko erityisesti pienissä kunnissa ja usein pienituloisten eläkeläisen osuus on vastaavasti suuri. Siksi siellä verotulot asukasta kohden ovat matalalla tasolla. Näin kunnallisveroprosentin kiristäminen on tuskin hyvä lääke.

Suuri osa Suomen yli 300 kunnasta kamppaileekin vakavien taloudellisten ongelmien parissa. Kysymys on, miten ne pystyvät suoriutumaan lakisääteisistä tehtävistään. Kumpi väistyy; kuntien velvollisuus tarjota peruspalveluja vai kuntien itsenäisyys?

Kriisikunta menettely on laajentunut, mutta edelleen kuntien yhdistyminen on pitkälti vapaaehtoista. Kuntaministeri on viestittänyt, että valtiovalta ei pakota kuntia yhdistymään. Aika näyttää kuinka moni tämän vaihtoehdon valitsee. Kuntia yhdistämällä palvelujen tuotantoa voitaisiin tehostaa.

Ei ylisuuria korotuksia

On selvää, että kuntien taloudelliseen tilanteeseen sopii erittäin huonosti kunta-alan havittelemat ylisuuret palkankorotukset. Kuntien menoista noin puolet on palkkamenoja. Valtion osuudet kuittaisivat noususta vain murto-osan.

Edellisellä hallituskaudella strategiana oli siirtää sote-palvelut pois kuntien vastuulta ja ottaa yksityiset palveluntarjoajat tasavertaisesti mukaan. Tämä kaatui perustuslaillisiin ongelmiin. Uudistusta odotellessa moni kunta päästi taloutensa retuperälle. Sote-uudistuksen viivästyminen on johtanut siihen, että toiminnan ja rakenteiden omaehtoinen kehittäminen ei ole riittävällä tavalla edennyt.

Nykyinen hallitus pyrkii uudistamaan sotepalveluja edellisen hallituksen viitoittamalla tiellä. Palvelujen tuottamisen vastuu siirtyy kunnilta maakunnille. Ongelmana kuitenkin on, että yksityiset palvelun tarjoajat eivät pääse kirittämään julkisia toimijoita ja uudistus ei paranna palvelujen tuottavuutta. Palvelujen kustannuskehityksen kannalta tämä olisi kuitenkin tärkeää.

Soteuudistuksen jälkeen kuntien tehtävät painottuisivat varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Niiden tuottamisessakin on paljon ongelmia. Lasten määrän vähentyessä palvelujen laadun ja saavutettavuuden turvaamiseksi tarvitaan nykyistä enemmän kuntien välistä tai seudullista yhteistyötä sekä uusia toimintatapoja.

• VM:n julkaisu: Kunnat käännekohdassa? : Kuntien tilannekuva 2020