Yleisimpiä kysymyksiä koronasta ja työehdoista (päiv. 17.2.2022)

EK:ssa on koottu yhteen yleisiä kysymyksiä koronasta ja työehdoista. Vastaukset kysymyksiin ovat yleisluontoisia. EK:n jäsenliitot antavat asioista yksityiskohtaisempaa ohjeistusta.

Jos työntekijä sairastuu koronavirukseen, maksetaanko työntekijälle palkkaa?

Jos työntekijä on poissa työstään, koska on sairastunut koronaan, työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa tähän sovellettavan työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Jos työntekijään ei sovelleta mitään työehtosopimusta, noudatetaan työsopimuslain säännöstä sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta (TSL 2 luvun 11 §).

Tartuntatautilaissa tarkoitettu viranomainen (yleensä virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri) voi määrätä koronaan sairastuneen työntekijän eristykseen tai koronalle altistuneen karanteeniin tartuntatautilain nojalla. Työntekijän on toimitettava työnantajalle todistus viranomaisen määräyksestä. Työntekijällä on poissaolo-oikeus työpaikaltaan karanteenin keston ajan, vaikka olisikin jo tervehtynyt.

Työnantajan velvollisuus maksaa karanteenissa olevalle terveelle työntekijälle palkkaa riippuu tähän sovellettavasta työehtosopimuksesta. Toisissa työehtosopimuksissa palkanmaksuvelvollisuus on, toisissa ei. Jos työntekijään ei sovelleta mitään työehtosopimusta, työntekijällä ei ole lain mukaan oikeutta palkkaan.

Karanteenissa  olevalla työkykyisellä työntekijällä voi olla velvollisuus tehdä etätyötä riippuen työntekijän työsopimuksen ehdoista ja tehtävästä työstä. Etätyöstä voidaan aina myös erikseen sopia työntekijän kanssa. Tällöin työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa tehdyn työajan suhteessa. Työnantajalla voi olla tätä laajempikin velvollisuus maksaa palkkaa työehtosopimuksen perusteella (ks. edellinen kappale).

Tartuntatautilain nojalla karanteenin tai eristykseen määrätyllä työntekijällä on oikeus Kelan tartuntatautipäivärahaan. Tartuntatautipäivärahan hakemista helpottava sairausvakuutuslain muutos on 15.2.2022 hyväksytty eduskunnassa. Tartuntatautipäivärahaa voi saada myös muun lääkärin kuin tartuntatautilääkärin todistuksella. Lisätietoja: EK:n ohje: Tartuntatautipäivärahaa sairausvakuutuslain perusteella. Tartuntatautipäiväraha on täyden ansionmenetyksen suuruinen. Siltä osin kuin työnantaja on maksanut työntekijälle palkkaa tämän työstä poissaolon ajalta, tartuntatautipäiväraha voidaan maksaa työnantajalle.

Mitä tapahtuu, jos työntekijä on karanteenissa koronalle altistumisepäilyn takia, mutta ei ole kuitenkaan sairas?

Vastaus riippuu siitä, minkälaisesta karanteenista on kyse ja mitä työehtosopimusta työntekijään sovelletaan.

Viranomaisen määräämä velvoittava karanteeni

Tartuntatautilaissa tarkoitettu viranomainen (yleensä virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri) voi määrätä yksittäisen työntekijän karanteeniin tartuntatautilain nojalla, jos viranomaisella on perusteltu epäily siitä, että työntekijä on altistunut koronalle. Työntekijän on toimitettava työnantajalle todistus viranomaisen karanteenimääräyksestä. Tämän nojalla työntekijällä on poissaolo-oikeus työpaikaltaan ja työnantaja voi kieltää työntekijää tulemasta työpaikalle karanteenin keston ajan.

Työnantajan velvollisuus maksaa karanteenissa terveelle olevalle työntekijälle palkkaa riippuu tähän sovellettavasta työehtosopimuksesta. Toisissa työehtosopimuksissa palkanmaksuvelvollisuus on, toisissa ei. Jos työntekijään ei sovelleta mitään työehtosopimusta, työntekijällä ei ole lain mukaan oikeutta palkkaan.

Karanteenissa terveenä olevalla työntekijällä voi olla velvollisuus tehdä etätyötä riippuen työntekijän työsopimuksen ehdoista ja tehtävästä työstä. Etätyöstä voidaan aina myös erikseen sopia työntekijän kanssa. Tällöin työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa tehdyn työajan suhteessa. Työnantajalla voi olla tätä laajempikin velvollisuus maksaa palkkaa työehtosopimuksen perusteella (ks. edellinen kappale).

Tartuntatautilain nojalla karanteeniin määrätyllä työntekijällä on oikeus Kelan tartuntatautipäivärahaan. Tartuntatautipäiväraha on täyden ansionmenetyksen suuruinen. Siltä osin kuin työnantaja on maksanut työntekijälle palkkaa tämän työstä poissaolon ajalta, tartuntatautipäiväraha voidaan maksaa työnantajalle.

Viranomaisen antama suositus välttää kontakteja

Viranomainen (esim. THL) voi antaa tartuntatautilakiin perustumattoman yleisen suosituksen työntekijöille välttää kontakteja ja olla menemästä työpaikalle. Tämän nojalla työntekijällä on pääsääntöisesti poissaolo-oikeus työpaikaltaan ja työnantaja voi kieltää työntekijää tulemasta työpaikalle suosituksen ajan.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa työntekijän ollessa poissa työpaikaltaan viranomaisen antamaan suositukseen perustuen, jollei palkanmaksuvelvollisuudesta ole määrätty työntekijään sovellettavassa työehtosopimuksessa.

Viranomaisen suositukseen perustuvan poissaolon aikana  työntekijällä voi olla velvollisuus tehdä etätyötä riippuen työntekijän työsopimuksen ehdoista ja tehtävästä työstä. Etätyöstä voidaan aina myös erikseen sopia työntekijän kanssa. Tällöin työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa tehdyn työajan suhteessa, jollei työehtosopimuksen perusteella työnantajalla ole laajempaa palkanmaksuvelvollisuutta (ks. edellinen kappale).

Viranomaisen suositteleman poissaolon perusteella työntekijällä ei ole oikeutta Kelan tartuntatautipäivärahaan.

Tartuntatautipäivärahaa voi kuitenkin saada sairausvakuutuslain väliaikaisen muutoksen perusteella, jos työntekijällä on luotettavasti todettu koronatartunta ja lääkäri on suositellut poissaoloa työpaikalta (EK:n ohje: Tartuntatautipäivärahaa sairausvakuutuslain perusteella)

Muut tilanteet

Työntekijällä ei ole poissaolo-oikeutta eikä työnantajalla palkanmaksuvelvollisuutta tilanteissa, joissa joku muu kuin edellä mainittu taho suosittelee työntekijää jäämään kotiin mahdollisen korona-altistuksen vuoksi.

Entä jos työntekijä joutuu karanteeniin ulkomailla?

Ulkomainen viranomainen voi määrätä työntekijän karanteeniin tämän ulkomailla oleskelun aikana paikallisten säännösten mukaisesti. Työntekijän on toimitettava työnantajalle asianmukainen todistus ulkomaisen viranomaisen karanteenimääräyksestä. Tämän nojalla hänellä on poissaolo-oikeus työpaikaltaan karanteenin keston ajan.

Työnantajan velvollisuus maksaa ulkomailla karanteeniin määrätylle työntekijälle palkkaa määräytyy työntekijään sovellettavan työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Toisissa työehtosopimuksissa palkanmaksuvelvollisuus on, toisissa ei. Jos työntekijään ei sovelleta mitään työehtosopimusta, noudatetaan työsopimuslain säännöstä sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta (TSL 2 luvun 11 §).

Jos karanteenissa ulkomailla oleva työntekijä on terve, hänellä voi olla velvollisuus tehdä etätyötä riippuen työntekijän työsopimuksen ehdoista ja tehtävästä työstä. Etätyöstä voidaan aina myös erikseen sopia työntekijän kanssa. Tällöin työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa tehdyn työajan suhteessa. Työnantajalla voi olla tätä laajempikin velvollisuus maksaa palkkaa työehtosopimuksen perusteella (ks. edellinen kappale).

Jos ulkomainen viranomainen on määrännyt työntekijän karanteeniin EU-alueella, työntekijällä on oikeus Kelan tartuntatautipäivärahaan. Tartuntatautipäiväraha on täyden ansionmenetyksen suuruinen. Siltä osin kuin työnantaja on maksanut työntekijälle palkkaa tämän työstä poissaolon ajalta, tartuntatautipäiväraha voidaan maksaa työnantajalle.

Jos ulkomainen viranomainen on määrännyt työntekijän karanteeniin EU-alueen ulkopuolella, työntekijällä ei ole oikeutta Kelan tartuntatautipäivärahaan.

Voiko työnantaja estää terveen työntekijän töihin tulemisen koronaepidemiaan vedoten ilman että viranomainen on sitä määrännyt tai suositellut?

Työnantaja voi estää työntekijän töihin tulemisen. Jos viranomainen ei ole kuitenkaan määrännyt tai suositellut tätä, työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle palkka tältä ajalta. Tilanteesta riippuen voidaan käyttää myös muita työstä poissaolon perusteita, kuten lomia, muita vapaita tai työvuoroluettelon muuttamista.

Työntekijällä voi olla velvollisuus tehdä etätyötä riippuen tämän työsopimuksen ehdoista ja tehtävästä työstä. Etätyöstä voidaan aina myös erikseen sopia työntekijän kanssa.

Entä voiko terve työntekijä jäädä töistä kotiin koronaepidemiaan vedoten ilman että viranomainen on sitä määrännyt tai suositellut taikka työnantaja estänyt?

Työntekijällä on velvollisuus tulla töihin. Etätöitä voidaan tehdä, jos asiasta sovitaan työnantajan kanssa.

Sairausvakuutuslakiin tehdyn määräaikaisen muutoksen perusteella positiivisen koronatestituloksen saanut työntekijä voi saada tartuntatautipäivärahaa, jos hänellä on lääkärin suositus jäädä kotiin tartuntavaaran vuoksi (EK:n ohje: Tartuntatautipäivärahaa sairausvakuutuslain perusteella)

Jos työntekijän lapsi sairastuu koronaan, voiko työntekijä jäädä kotiin?

Työntekijällä on oikeus olla poissa työstään, jos työsopimuslain tilapäistä hoitovapaata koskevan säännöksen (TSL 4 luvun 6 §) tai tätä vastaavan työntekijään sovellettavan työehtosopimuksen määräyksen edellytykset täyttyvät. Edellytyksenä on yleensä muun muassa se, että sairastunut lapsi on alle 10-vuotias. Työstä poissaolo voi kestää enintään neljä päivää.

Työnantaja maksaa sairasta lasta hoitavalle työntekijälle palkkaa työntekijään sovellettavan työehtosopimuksen määräyksen mukaisesti. Yleensä palkkaa maksetaan enintään kolmelta tai neljältä päivältä. Jos työntekijään ei sovelleta mitään työehtosopimusta, työntekijällä ei ole lain mukaan oikeutta palkkaan.

Työntekijällä on oikeus olla poissa työstään myös, jos työsopimuslain poissaoloa pakottavista perhesyistä koskevan säännöksen (TSL 4 luvun 7 §) tai tätä vastaavan työntekijään sovellettavan työehtosopimuksen määräyksen edellytykset täyttyvät. Edellytyksenä on yleensä muun muassa se, että työntekijän välitön läsnäolo kotona on välttämätöntä lapsen tai esimerkiksi tämän hoitajan sairastumisen vuoksi. Oikeus olla poissa työstä päättyy, kun lapsen hoito saadaan järjestettyä tai työntekijän välitön läsnäolo ei ole enää välttämätöntä esimerkiksi lapsen terveydentilan vuoksi.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa työntekijälle, joka on poissa työstään pakottavista perhesyistä.

Sairasta lastaan hoitava työntekijä voi tehdä etätyötä, jos tästä sovitaan työnantajan kanssa. Tällöin työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa tehdyn työajan suhteessa. Työntekijä voi myös esimerkiksi jäädä lomalle tai muulle vapaalle tai vaihtaa työvuorojaan toisen työntekijän kanssa, jos asiasta sovitaan työnantajan kanssa.

Lastaan hoitavalla työntekijällä on oikeus Kelan tartuntatautipäivärahaan, jos hänen alle 16-vuotias lapsensa on tartuntatautilain mukaan määrätty pidettäväksi kotona ja työntekijä on tämän vuoksi estynyt tekemästä työtään. Tartuntatautipäivärahan hakemista helpottava sairausvakuutuslain väliaikainen muutos koskee myös alle 16-vuotiaalle lapselle annettua lääkärin kirjoittamaa suositusta poissaololle. Lisätietoja: EK:n ohje: Tartuntatautipäivärahaa sairausvakuutuslain perusteella Tartuntatautipäiväraha on täyden ansionmenetyksen suuruinen. Tämä tartuntatautilain säännös ei kuitenkaan anna työntekijälle oikeutta jäädä pois työstään. Oikeus olla poissa työstä määräytyy yllä kerrottujen työsopimuslain ja työehtosopimusten määräysten mukaan. Tartuntatautipäiväraha voidaan maksaa työnantajalle siltä osin kuin tämä on maksanut työntekijälle palkkaa eikä työntekijä ole tehnyt etätöitä.

Voiko työntekijä jäädä kotiin, jos lapsi on viranomaisen määräämässä tai suosittelemassa karanteenissa, vaikka lapsi on terve?

Työntekijällä on oikeus olla poissa työstään, jos työsopimuslain poissaoloa pakottavista perhesyistä koskevan säännöksen (TSL 4 luvun 7 §) tai tätä vastaavan työntekijään sovellettavan työehtosopimuksen määräyksen edellytykset täyttyvät. Edellytyksenä on yleensä muun muassa se, että työntekijän välitön läsnäolo kotona on välttämätöntä hänen perheessään tai muualla (esimerkiksi hoitopaikassa) tapahtuneen sairaustapauksen vuoksi. Oikeus olla poissa työstä päättyy, kun lapsen hoito saadaan järjestettyä.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa työntekijälle, joka on poissa työstään pakottavista perhesyistä.

Työntekijä voi jäädä kotiin lapsensa kanssa ja tehdä etätyötä, jos tästä sovitaan työnantajan kanssa. Tällöin työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa tehdyn työajan suhteessa. Työntekijä voi myös esimerkiksi jäädä lomalle tai muulle vapaalle tai vaihtaa työvuorojaan toisen työntekijän kanssa, jos asiasta sovitaan työnantajan kanssa.

Lastaan hoitavalla työntekijällä on oikeus Kelan tartuntatautipäivärahaan, jos hänen alle 16-vuotias lapsensa on tartuntatautilain mukaan määrätty pidettäväksi kotona ja työntekijä on tämän vuoksi estynyt tekemästä työtään. Tartuntatautipäivärahan hakemista helpottava sairausvakuutuslain väliaikainen muutos koskee myös alle 16-vuotiaalle lapselle annettua lääkärin suositusta poissaololle. Lisätietoja: EK:n ohje: Tartuntatautipäivärahaa sairausvakuutuslain perusteella. Tartuntatautipäiväraha on täyden ansionmenetyksen suuruinen. Tämä säännös ei kuitenkaan anna työntekijälle oikeutta jäädä pois työstään. Oikeus olla poissa työstä määräytyy yllä kerrottujen työsopimuslain ja työehtosopimusten määräysten mukaan. Tartuntatautipäiväraha voidaan maksaa työnantajalle siltä osin kuin tämä on maksanut työntekijälle palkkaa eikä työntekijä ole tehnyt etätöitä.

Mistä saa lisätietoja ja neuvoja?

Lisätietoja ja tarkempia ohjeita näistä ja muista työehtoihin liittyvistä kysymyksistä saa siltä EK:n toimialaliitolta, jonka jäsen yritys on.