Tartuntatautipäivärahaa myös ilman eristyspäätöstä (päiv. 17.3.2022)

15.02.2022

Tartuntatautipäivärahan hakemista koskevat lakimuutokset ovat voimassa 28.2.2022 alkaen 30.6.2022 saakka. Muutokset koskevat poissaoloja, jotka ovat alkaneet 1.1.2022 tai sen jälkeen.

Koronatartunnan saanut voi nyt saada tartuntatautipäivärahaa ilman tartuntatautilääkärin tekemää virallista eristämismääräystä. Tartuntatautipäivärahaan on oikeus, jos työntekijällä on laboratoriotestillä todettu koronatartunta ja lääkäri, sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja on antanut todistuksen, jossa on suositeltu työstä poissaoloa taudin leviämisriskin takia.

Todistuksen antamisoikeutta ei ole rajattu lääkäreihin, kuten sairausvakuutuslain muutosta koskevassa hallituksen esityksessä on todettu. Eduskunnan hyväksyttyä lain valtioneuvosto antoi asetuksen tartuntatautipäivärahahakemukseen tarvittavista liitteistä. Hakemuksen liitteeksi vaadittavan todistuksen voi antaa lääkärin lisäksi myös sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja.

Tartuntatautipäivärahan hakuaikaa pidennettiin samalla kuuteen kuukauteen. Tartuntatautipäivärahaa voi nyt hakea kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta lukien etuutta halutaan saada.

Millä perusteella tartuntatautipäivärahaa voi nyt saada?

Tartuntatautipäivärahaan on oikeus henkilöllä, jolla on luotettavasti todettu covid-19 tartunta ja työhön osallistuminen ei ole lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan antaman todistuksen perusteella suositeltavaa tartunnan leviämisen riskin takia. Kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin kirjoittamaa eristysmääräystä ei näissä tilanteissa enää tarvita.

Tartuntatautipäivärahaa maksetaan edelleen myös tartuntatautilain mukaisesti viranomaismääräyksellä eristykseen tai karanteeniin asetetuille.

Tarvitaanko virallinen testitulos tartunnasta?

Tartuntatautipäivärahan hakemiseksi tarvitaan laboratoriovarmistettu positiivinen testitulos eli Covid-19 tartunta on pitänyt todeta laboratoriovarmennetulla PCR-testillä tai antigeenitestillä.

Kotitestitulos ei riitä tartuntatautipäivärahaan.

Sairausvakuutuslain muutoksen mukaan edellytetään koronatartunnan luotettavaa toteamista eli laboratoriovarmistettua testitulosta (PCR- tai antigeenitesti) palvelujärjestelmän toimiluvallisesta toimintayksiköstä. Käytännössä tämä tarkoittaa julkisen ja yksityisen terveydenhuollon tarjoamia palveluita eli myös työterveyshuollon kautta tehtäviä laboratoriotestejä.

Tarvitaanko myös lääkärintodistus?

Lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan tulee todeta tartunta ja tarve poissaololle ansiotyöstä.

Lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan tulee kirjoittaa todistus, josta ilmenee, että luotettavasti todetun covid-19-tartunnan vuoksi ansiotyöhön osallistuminen ei ole suositeltavaa tartunnan leviämisen riskin takia. Todistuksesta tulee ilmetä myös ajanjakso, jolla ansiotyöhön osallistuminen ei ole suositeltavaa.

Todistuksen antava lääkäri, sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja voi työskennellä työterveyshuollossa tai julkisen tai yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä.

Koskeeko muutos myös altistuneita?

Sairausvakuutuslain mukaisen tartuntatautipäivärahan saamisen edellytyksenä on koronatartunta. Muutos ei siis koske koronalle altistuneita.

Koronalle altistuneilla on oikeus tartuntatautipäivärahaan, jos heidät on asetettu tartuntatautilain mukaisesti karanteeniin tartuntatautilääkärin tekemällä virallisella päätöksellä.

Entä jos voi tehdä etätöitä poissaolon ajan, eikä tule ansionmenetystä?

Tartuntatautipäivärahaa maksetaan vain, jos poissaolosta syntyy ansionmenetystä. Jos työntekijä pystyy tekemään ansiotyötään, eikä hänelle aiheudu ansionmenetystä, ei ole oikeutta tartuntatautipäivärahaan.

Kaikissa tilanteissa tartunta ei välttämättä edellytä työstä poissaoloa – esim. silloin, kun työtä on mahdollista tehdä etänä tai muutoin ilman tartuttamisriskiä.

Mitä selvitystä tulee esittää haettaessa Kelalta uuden määräyksen mukaista tartuntatautipäivärahaa?

Hakijan tulee esittää Kelalle selvitys ansionmenetyksestä samalla tavalla kuin tulee tehdä haettaessa tartuntatautipäivärahaa virallisen karanteeni- tai eristämispäätöksen perusteella.

Lisäksi tulee esittää lääkärin tai sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan todistus luotettavasti todetusta koronavirustartunnasta ja suosituksesta olla pois työstä tartunnan leviämisriskin takia.

Todistuksesta tulee selvästi ilmetä ajanjakso, jolla ansiotyöhön osallistuminen ei ole suositeltavaa.

Todistukseen tarvittavat tiedot voi antaa esim. A-lääkärintodistuksella tai lomakkeella koskien selvitystä/todistusta työntekijän sairaudesta/lapsen sairaudesta taikka vastaavalla lomakkeella. Kela antaa tarkempia ohjeita todistuksen sisällöstä.

Takautuvaa aikaa koskeviin hakemuksiin liittyen tartuntatautipäivärahahakemuksen liitteeksi käy Kelan sivujen mukaan myös lääkärintodistus, joka täyttää seuraavat edellytykset a) todistus on kirjoitettu laboratoriovarmistetusta koronavirustartunnasta johtuvaa työkyvyttömyyttä varten, b) todistus on kirjoitettu työstäpoissaolosta, joka on alkanut 1.1.2022 – 27.2.2022 ja c) todistus on kirjoitettu viimeistään 27.2.2022.

Saako työnantaja kelakorvauksen työterveyshuollon kirjoittamista todistuksista? (Päivitetty 17.3.2022)

Kelan korvauskäytäntöä on muutettu työterveyshuollossa kirjoitettujen todistusten osalta, jotta työterveyshuoltosopimuksen laajuudesta riippumatta työnantajat voivat halutessaan tarjota työntekijöilleen mahdollisuuden hakea työterveyshuollosta todistuksen tartuntatautipäivärahaa varten. Jos työterveyshuollossa työskentelevä lääkäri tai terveydenhoitaja kirjoittaa todistuksen, Kela voi maksaa sen kirjoittamisesta aiheutuneista kustannuksista työnantajalle korvauksen osana ehkäisevää työterveyshuoltoa (korvausluokka I). Korvaamisen edellytyksenä on, että työnantaja on maksanut työterveyshuollon kustannukset.

Todistuksen kirjoittamisesta syntyneet kustannukset kirjataan Kelan ohjeistuksen mukaan työterveyshuollon korvaushakemuksessa kohtaan ”Terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn seuranta”.

Milloin tartuntatautipäiväraha voidaan maksaa työnantajalle?

Sairausvakuutuslain mukaan tartuntatautipäiväraha maksetaan työnantajalle siltä osin kuin työntekijällä on työsuhteen perusteella oikeus palkan tai sitä vastaavan korvauksen saamiseen lääkärin suosittelemalta ansiotyöstä poissaoloajalta.

Ohjeita työnantajalle tartuntatautipäivärahan hakemiseksi Kelan sivuilta.

Mitä jos työstä poissaolo pitkittyy?

Tartunnan saaneella on mahdollisuus saada lääkärin kirjoittaman todistuksen perusteella tartuntatautipäivärahaa, jos työpaikalle meneminen aiheuttaisi tartuttamisriskin.

Kela maksaa tartuntatautipäivärahaa sairausvakuutuslakiin tehdyn muutoksen perusteella tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi tarpeellisen poissaolon ajalta. Jos sairaus pitkittyy, kyse on sairauspoissaolosta, johon sovelletaan voimassa olevia sairauspoissaoloa ja sairauspäivärahaa koskevia säännöksiä.

Mikä on tartuntatautipäivärahan hakuaika?

Tartuntatautipäivärahan hakuaikaa pidennettiin määräaikaisesti kahdesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen.

Tartuntatautipäivärahaa tulee siis hakea kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen etuutta halutaan saada.

Pidempää kuuden kuukauden hakuaikaa sovelletaan, jos ansiotyöstä poissaolo tartunnan vuoksi on alkanut 1.1.2022 tai sen jälkeen.

Pidennetty hakuaika koskee myös tartuntatautilain mukaisten tartuntatautilääkärin tekemien määräysten ajalta myönnettävää tartuntatautipäivärahaa.

Milloin muutos tulee voimaan?

Tartuntatautipäivärahan hakemista koskevia uusia säännöksiä sovelletaan takautuvasti eli uuden säännöksen mukaista tartuntatautipäivärahaa voi saada, jos ansiotyöstä poissaolo koronatartunnan vuoksi on alkanut 1.1.2022 tai sen jälkeen.

Jos työntekijä on jo ennen lain ja asetuksen voimaantuloa saanut lääkärintodistuksen, josta ilmenee laboratoriovarmistettu koronavirustartunta, ja työstä poissaolo on alkanut 1.1.2022–27.2.2022, hänellä voi Kelan mukaan myös tällöin olla oikeus tartuntatautipäivärahaan.

Mikä on tartuntatautipäivärahan määrä?

Uuden säännöksen nojalla myönnettävä tartuntatautipäiväraha määräytyy samoin kuin tartuntatautilain mukaisen karanteenin tai eristämisen ajalle myönnettävä tartuntatautipäiväraha.

Tartuntatautipäiväraha on täysimääräinen korvaus ansionmenetyksestä. Työntekijän päiväraha määräytyy sen palkan mukaan, jonka hän olisi saanut, jos hän olisi ollut töissä.

Kuinka kauan muutokset ovat voimassa?

Muutokset ovat väliaikaisia eli ne ovat voimassa 30.6.2022 saakka.

Ovatko poissaolopäivät työssäoloveroisia päiviä vuosilomaa ansaittaessa?

Vuosilomalain 7 §:ää ja merimiesten vuosilomalain 3 §:ää on muutettu väliaikaisesti perustuen tartuntatautipäivärahaa koskevaan sairausvakuutuslain muutokseen.

Vuosiloman ansainnassa työssäolon veroisena aikana pidetään siten päiviä, jolloin työntekijä on työsuhteen kestäessä estynyt tekemästä työtä sairausvakuutuslain 8 luvun 1 a §:n 4 momentissa tarkoitetuin tavoin covid -19-tartunnan vuoksi.

Muutosta sovelletaan poissaoloon, joka on alkanut 1.1.2022 tai sen jälkeen.

 Koskeeko muutos myös lapselle suositeltua poissaoloa?

Muutos koskee myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltajaa, jos lapsella on luotettavasti todettu covid-19-tartunta ja lapsen varhaiskasvatukseen tai oppilaitokseen meneminen ei ole suositeltavaa tartunnan leviämisen riskin takia ja lapsen ikä ja vointi edellyttää huoltajan työstä pois jäämistä. Huoltajan tulee siten olla suosituksen vuoksi estynyt tekemästä ansiotyötään.

Muuttuiko myös tartuntatautilaki?

Aiemmin voimassa olevat säännökset tartuntatautipäivärahaoikeudesta tartuntatautilain mukaisissa tilanteissa säilyvät ennallaan. Tartuntatautilääkärin tekemään eristys- tai karanteenipäätöksen perusteella haettavaan tartuntatautipäivärahaan ei siis tule muutosta. Edelleen on siten mahdollista saada tartuntatautipäivärahaa, jos henkilö on velvoitettu noudattamaan viranomaisen määräystä.

Tietoa tartuntatautipäivärahan määrästä ja hakemisesta Kelan sivuilta:

Tartuntatautipäiväraha työntekijälle tai työnantajalle
Korona ja tartuntatautipäiväraha

Hallituksen esitys muutoksista
Muistio 21.2.22 Valtioneuvoston asetus sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen väliaikaisesta muuttamisesta