Markku Rajamäki: Miksi Huoltovarmuuskeskuksen roolia vesitetään lakiluonnoksessa?

Elinkeinoelämän keskusliitto EK haluaa kiinnittää maan hallituksen huomion yritysten kriittisten palveluiden häiriönsietokyvyn lainvalmisteluun. Parhaillaan yritysten ja valtion yhteistyö kriiseissä on esillä, kun ns. CER-direktiivin toimeenpanoa valmistellaan Suomessa. EK painottaa, että hallituksen on paremmin käytettävä hyväkseen eurooppalaisittain erinomaista Huoltovarmuuskeskusta, jolla on pitkät perinteet toteuttaa yritysten ja viranomaisten yhteistyötä tehokkaasti. Lakiluonnoksessa Huoltovarmuuskeskuksen merkittävää roolia ei ole ymmärretty, vaan ehdotus on byrokratian ehdoilla valmisteltu.

Välttämättömien palvelujen häiriönsietokykyä kehittävän CER-direktiivin kansallinen toimeenpanovalmistelu on siis meneillään. Valmista pitäisi olla lokakuussa.

Lain tavoitteet ovat hyvin kannatettavia. Kaikkien mielestä kriittisen inframme suojaaminen on varmasti tärkeää. Lakiluonnoksesta annettu palaute oli kuitenkin poikkeuksellisen laajasti kriittistä – ja syystä. Luonnos oli huonosti valmisteltu ja esimerkiksi vaikutusarviointien osalta erittäin puutteellinen. NIS2-lakiluonnos sai moitteita vaikutusarvioinneistaan, vaikka ne olivat laadukkaammat kuin CER-toimeenpanolakiluonnoksen arviot. Kokonaisuutena luonnos maistuu ikävän hallinnonmakuiselta, jossa tärkeintä on se, mitä yritysten pitää tarjota hallinnolle, eikä se, mitä hallinto voi tarjota yritykselle tukeakseen niitä kriittisessä tehtävässään.

Tuki kriittisille yrityksille

Mikä on lisäarvo yritykselle sen määrittämisestä kriittiseksi toimijaksi, jolla on sanktioiden uhalla velvollisuus hoitaa riskienhallintansa – vai onko sellaista? Vaaditut riskienhallintatoimet eivät sinällään ole poikkeuksellisen haastavia – yritykset hallitsevat riskinsä jo nyt. Merkittävien poikkeamien raportointivelvollisuus on uutta, mutta siinäkin haasteellista on lähinnä tiukka 24 tunnin raportointimääräaika.

Direktiivi edellyttää, että kriittisiä toimijoita tuetaan. Säännösluonnoksissa sana tuki kyllä mainitaan, mutta ei kovin velvoittavaan sävyyn ja sisältökin jää epäselväksi. Arjessaan yritykset tarvitsevat ennen kaikkea tietoa kyetäkseen varautumaan. Tähän lakiesitys tähtääkin, mutta ei kansallinen riskiarvio ja strategia neljän vuoden välein ole riittävää. Tiedon tarve on jatkuvaa, koska turvallisuustilannekin muuttuu koko ajan. Esitys ei vastaa siihen, miten kriittisille yrityksille jatkossa tuotetaan jatkuvasti parempaa ja ajantasaista tietoa. Lisäksi on keskeistä, että yrityksiä tuetaan silloin, kun tarve on, esim. merkittävä poikkeama, jonka ne ovat raportoineet. Silloin ei riitä, että tukea ehkä annetaan sitten joskus.

Lakiluonnoksen riskit

Mistä CER:n tarkoittamassa häiriönsietokyvyn kehittämisessä on oikeastaan kyse? No, samasta huoltovarmuudellisesta varautumistyöstä mitä olemme yhteistyössä ja ensi sijassa vapaaehtoispohjalta, mutta sitoutuneesti rakentaneet Suomessa pitkään – ja hyvin tuloksin. Regulaatio on näytellyt tässä vain pientä sivuroolia osalla toimialoista. Nyt tilanne muuttuu ja sillä on väistämättä vaikutuksia huoltovarmuusyhteistyön dynamiikkaan.

Häiriönsietokyvyn kehittäminen ei kuitenkaan sisällöllisesti huoltovarmuustoimijoiden kannalta siitä muutu, että se liitetään CER-kokonaisuudessa epätäsmällisen kansallinen turvallisuus -sanaparin alle.

Tähän nähden on hämmästyttävää, että luonnoksessa esitetty valvontamalli ei hyödynnä kansallista vahvuuttamme, vaan jo luonnos jättää keskeisimmän kansallisen toimijan, Huoltovarmuuskeskuksen roolin hyvin pieneksi ja lisäksi eri viranomaisten vastuut on jaettu direktiivistä poikkeavalla tavalla. Käsittääksemme on riski, että Huoltovarmuuskeskuksen roolia CER-toimeenpanossa oltaisiin pienentämässä tästä vielä entisestään. Niin tai näin, yritysten kannalta samaa asiaa ohjattaisiin jatkossa kahta kautta. Onko meillä tähän varaa ja miksi se olisi järkevääkään?

Kehitettävää huoltovarmuustyössä ja Huoltovarmuuskeskuksessa on, ei sitä kiellä Huoltovarmuuskeskus tai sitä tulosohjaava työ- ja elinkeinoministeriökään, ja toimintaa myös kehitetään. Fakta kuitenkin on, että paras ymmärrys elinkeinoelämän varautumisesta kokonaisuutena on valtionhallinnossa juuri Huoltovarmuuskeskuksella. On välttämätöntä ja kaikkien kannalta hyödyllistä, että CER:n yritysrajapinnassa tätä ymmärrystä myös hyödynnetään.

Voit tutustua lakiluonnokseen ja siitä annettuihin lausuntoihin täällä.