Kymmenen kysymystä yhtenäispatentista

EK kokosi tuhdin tietopaketin EU:ssa vuonna 2017 voimaan astuvasta patenttiuudistuksesta. Katso vastaukset kymmeneen kysymykseen uudesta yhtenäispatentista.

1. Mistä uudistuksessa on kyse?

Eurooppalainen patenttijärjestelmän uudistus muodostuu kahdesta osasta: yhtenäispatentista (Unitary Patent, UP) ja yhdistetystä patenttituomioistuimesta (Unified Patent Court, UPC). Uudistus astuu kokonaisuutena voimaan vuonna 2017 kaikissa niissä EU-maissa, jotka ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet sopimuksen yhdistetystä patenttituomioistuimesta ja ovat mukana yhtenäispatenttia koskevissa asetuksissa.

Voimaantulo edellyttää, että vähintään 13 EU-maata on ratifioinut sopimuksen. Näiden maiden joukkoon pitää kuulua kolme eniten patentoivaa EU-maata eli Iso-Britannia, Saksa ja Ranska. Huhtikuun 2016 puoliväliin mennessä yhdeksän jäsenmaata on toteuttanut ratifioinnin. Ratifioijien joukossa kolmesta suuresta on Ranska, ja kaksi muuta ovat ilmoittaneet ratifioivansa tänä vuonna.

Suomi ratifioi sopimuksen joulukuussa 2015. Espanja, Puola ja Kroatia ovat ilmoittaneet jäävänsä uudistuksen ulkopuolelle ainakin toistaiseksi eli uudistus voi tulla voimaan maksimissaan 25 EU-maassa. Pois jäävistä EU-maista huolimatta uudistus on maailman kaikkien maiden yritysten käytettävissä.

2. Mitä muutoksia uudistus tuo nykyiseen patenttijärjestelmään verrattuna?

Uudistus tuo Eurooppaan kolmannen patenttivaihtoehdon nykyisen kahden vaihtoehdon rinnalle.

Tällä hetkellä suomalaisyritys voi suojata keksintönsä joko Patentti- ja rekisterihallituksesta (PRH) haettavalla kansallisella patentilla tai Euroopan patenttivirastolta (EPO) haettavalla perinteisellä eurooppapatentilla.

Perinteistä eurooppapatenttia haetaan yhdellä hakemuksella, mutta myöntämisen jälkeen patentti pitää saattaa voimaan erikseen jokaisessa EU-maassa, jossa yritys haluaa suojata keksintönsä. Kyseessä on siten ns. nippu kansallisia patentteja.

Yhtenäispatentti tuo kahden aiemman vaihtoehdon rinnalle uuden, maantieteellisesti laajemmalle alueella ulottuvan suojamuodon. Sitä haetaan EPOsta samalla tavalla yhdellä hakemuksella kuin eurooppapatenttia, mutta patentin myöntämisen jälkeen patentinhakijan valitessa yhtenäispatenttivaihtoehdon se tulee voimaan suoraan kaikissa uudistukseen sitoutuneissa eli UPC-sopimuksen ratifioineissa EU-maissa.

Uudistus tuo Eurooppaan uuden yhdistetyn patenttituomioistuimen, joka käsittelee kaikki yhtenäispatenttia ja perinteistä eurooppapatenttia koskevat oikeudenkäynnit, esimerkiksi kanteet patentin loukkaamisesta tai mitätöinnistä. Tuomioistuimen antamat ratkaisut pätevät kaikissa maissa, jotka ovat mukana EU-patenttijärjestelmän uudistuksessa ja joihin siis yhtenäispatentin suoja-ala ulottuu.

Muutos on merkittävä nykyiseen patenttituomioistuinjärjestelmään verrattuna, sillä oikeudenkäynnit eurooppapatentista käydään erikseen jokaisessa EU-maassa ja tuomion vaikutukset ulottuvat vain ko. maahan.

Suomi on tehnyt päätöksen yhdistetyn patenttituomioistuimen paikallisjaoston perustamisesta Helsinkiin. Riitoja EPOsta myönnetyistä patenteista voidaan siis käsitellä vastaisuudessa myös kotimaassa.

3. Miten yhtenäispatenttia haetaan ja mitä se maksaa?

Yhtenäispatenttia haetaan EPOsta samalla tavalla kuin perinteistä eurooppapatenttia eli yhdellä hakemuksella. Hakemusmaksu ja patentin viralliset hakukielet (englanti, ranska, saksa) säilyvät ennallaan.

Yhtenäispatentti toteutuu, kun EPO on myöntänyt eurooppapatentin ja hakija päättänyt, kumman vaihtoehdon – eurooppapatentin vai yhtenäispatentin – hän valitsee EPOn rekisteriin merkittäväksi. Ilmoitus on tehtävä kuukauden kuluttua siitä, kun myönnetty eurooppapatentti on julkistettu Euroopan patenttijulkaisussa.

Valitsemalla yhtenäispatentin hakija saa siten keksintönsä suojan voimaan kerralla maantieteellisesti laajalla alueella.

Yhtenäispatentin kustannussäästöt alkavat näkyä patentin myöntämisen jälkeen, kun julkaisumaksut, käännöskulut sekä patentin ylläpito- eli vuosimaksut pienenevät. Maksumenettely yksinkertaistuu: vastaisuudessa maksut suoritetaan vain EPOlle eikä perinteisen eurooppapatentin tavoin kaikille niille jäsenmaille, joissa patentin halutaan olevan voimassa.

Yhtenäispatentin vuosimaksun tasoksi on päätetty neljän eniten eurooppapatentteja omaavan EU-maan (Saksa, Ranska, Iso-Britannia ja Alankomaat) todellisten vuosimaksujen yhteenlaskettu summa. Se on patentin koko voimassaolokaudelta eli 20 vuodelta yhteensä 35 555 euroa.

Myös patentin käännöskulut poistuvat uudistusta seuraavan siirtymäajan eli 6–12 vuoden jälkeen. Komission arvion mukaan käännöskulut pienenevät noin 20 000 eurosta 2 400 euroon.

Siirtymäaikana patentinhaltijoiden on toimitettava patentista käännös yhdellä muulla kielellä kuin patentin käsittelykielellä. Jos patenttia on käsitelty ranskaksi tai saksaksi, käännös pitää toimittaa englanniksi, ja jos englanniksi, käännöksen voi toimittaa millä tahansa EU:n muulla virallisella kielellä.

Pk-yrityksillä, yliopistoilla ja muutamilla muilla tahoilla on mahdollisuus saada avustusta patentin käännöskuluihin, jos käännökset on tehty EU:n muulla virallisella kielellä kuin EPOn kolmella hakemuskielellä ja hakijalla on pysyvä sijaintipaikka (POIS on) EU:ssa.

4. Missä myönnetty yhtenäispatentti on voimassa?

Jos yritys valitsee patentointivaihtoehdokseen yhtenäispatentin, se tulee suoraan voimaan kaikissa niissä EU-maissa, jotka ovat mukana patenttiuudistuksessa eli vähintään 13 maassa. Näiden maiden joukossa ovat EU:n isot patentoijamaat Iso-Britannia, Ranska ja Saksa. Uudistus ulottuu myös Suomeen, koska Suomi on ratifioinut UPC-sopimuksen.

5. Mitä asioita uusi patenttituomioistuin käsittelee?

Yhdistetty patenttituomioistuin (UPC) ratkaisee riitoja sekä EPOn myöntämistä perinteisistä eurooppapatenteista että yhtenäispatenteista. Jos riita koskee yhtenäispatenttia, tuomioistuimen ratkaisu sitoo kaikkia patenttiuudistuksessa mukana olevia maita.

Yhtenäispatentit tulevat UPC:n toimivallan piirin heti sen perustamisesta alusta alkaen, kun taas perinteisillä eurooppapatenteilla on seitsemän vuoden siirtymäaika, jota voidaan vielä tarvittaessa pidentää toiset seitsemän vuotta.

Siirtymäaikana voimassa olevilla perinteisillä eurooppapatenteilla on rinnakkainen toimivalta eli oikeutta voidaan käydä sekä UPC:ssä että kansallisissa tuomioistuimissa. Sen jälkeen yhtenäispatentteihin liittyviä oikeudenkäyntejä käydään ainoastaan UPC:ssä.

UPC-sopimus tarjoaa siirtymäaikana mahdollisuuden perinteisen eurooppapatentin poissulkemiseen eli ns. opt out -rekisteröintiin UPC:n toimivallasta. Sen jälkeen riitoja eurooppapatenteista voidaan käsitellä vain kansallisissa tuomioistuimissa.

6. Missä patenttituomioistuin sijaitsee ja miten suuria tuomioistuinmaksut ovat?

Yhdistetty patenttituomioistuin muodostuu ensimmäisestä oikeusasteesta ja valitusasteesta.
Ensimmäisessä oikeusasteessa on kolmenlaisia jaostoja, jotka ovat kaikki keskenään yhdenvertaisia: keskusjaostoja, aluejaostoja ja paikallisjaostoja.

Keskusjaostot sijaitsevat Pariisissa, joka on UPC:n hallinnollinen keskus, sekä Münchenissä ja Lontoossa. Niiden lisäksi jokainen uudistuksessa mukana oleva EU-maa voi perustaa oman paikallisjaoston, kuten Suomi tekee sekä Tanska ja Saksa ovat ilmoittaneet tekevänsä, tai yhdessä useamman maan kanssa aluejaoston, kuten Ruotsi ja Baltian maat tekevät.

Valitustuomioistuimen sijaintipaikaksi tulee Luxemburg.

Perussääntö ensimmäisen asteen jaoston valinnalle on loukkauspaikka tai loukkaajan kotipaikka. Kantaja päättää, kumpaa käytetään. Oikeudenkäynti käydään jollakin jaoston nimeämällä kielivaihtoehdolla. Suomessa vaihtoehtoina ovat kotimaiset kielet ja englanti.

Jos loukkaus on tapahtunut vähintään kolmen aluejaoston alueella, juttu pitää käsitellä keskusjaostossa. Riita käsitellään keskusjaostossa myös, jos perussäännön mukaisesti valitussa EU-maassa ei ole omaa paikallis- tai aluejaostoa.

Keskusjaostojen kesken riidan käsittelypaikka määräytyy patentin tekniikan alan mukaan: Pariisissa käsitellään mm. sähkö- ja paperiteknologiaan liittyvien patenttien riidat, Lontoossa konetekniikan, kemian ja metallurgian riidat ja Münchenissä mm. valaistus- ja lämmitystekniikan riidat.

Valitustuomioistuimessa kielenä käytetään ensimmäisessä oikeusasteessa käytettyä kieltä.

Tuomioistuinmaksut koostuvat kiinteästä ja arvoperusteisesta osasta. Jos riidan arvo on maksimissaan 500 000 euroa, maksettavaksi tulee 11 000 euron kiinteä maksu. Jos riidan arvo on suurempi, kiinteän maksun lisäksi sovelletaan porrastettua arvoperusteista maksua, joka vaihtelee 2 500 eurosta 320 000 euroon.

Mikroyritysten ja pienten yritysten on mahdollista saada tuomioistuinmaksuista 40 prosentin alennus.

UPC:n tuomareille on laadittu ohjeistus, joka auttaa määrittelemään riidan arvoa ja tuomioistuinmaksujen suuruutta eri juttutyypeissä.

7. Mitä tarkoittaa patenttien opt out?

Perinteisen eurooppapatentin haltija voi ilmoittaa siirtymäajan kuluessa (seitsemän vuotta plus mahdollisesti toiset seitsemän vuotta) patenttinsa UPC:n toimivallan ulkopuolelle eli tehdä ns. opt out -rekisteröinnin. Tätä patenttia koskevat riidat ratkaisee silloin kansallinen tuomioistuin, ei UPC.

Yhtenäispatentille opt outia ei voi tehdä, koska yhtenäispatentti kuuluu automaattisesti UPC:n toimivallan piiriin. Kerran opt outattu eurooppapatentti voidaan siirtymäaikana palauttaa kertaalleen takaisin UPC:n toimivaltaan (ns. opt back in).

Jos patentinhaltija ei käytä opt out -oikeutta, riitoja voidaan käsitellä siirtymäaikana joko kansallisissa tuomioistuimissa tai UPC:ssa. Opt out – ja opt back in -menettelyistä ei peritä maksua.

On hyvä muistaa, että UPC alkaa toimia ”väliaikaisena” jo puoli vuotta ennen sen virallista käynnistymistä. Näin siksi, että esimerkiksi tuomioistuimen jaostot ehditään perustaa ja tuomarit nimittää. Myös kirjaamon toiminta käynnistyy, jotta patentinhaltijat pystyvät halutessaan tekemään opt out -rekisteröinnit ennen kuin UPC virallisesti astuu voimaan.

8. Miten Suomen mukanaolo patenttiuudistuksessa vaikuttaa yrityksiin?

Suomi teki päätöksen UPC-sopimuksen ratifioimisesta yhdeksäntenä EU-maana ja on siten sitoutunut patenttijärjestelmän uudistukseen. Suomeen perustetaan UPC:n paikallisjaosto, joka sijoittuu Helsinkiin markkinaoikeuden yhteyteen. Asioiden käsittelykielet ovat suomi, ruotsi ja englanti. Suomalaisilla yrityksillä on siten hyvät mahdollisuudet hoitaa mahdolliset oikeudenkäynnit kotimaassa.

Suomen mukanaolo uudistuksessa kannustaa yrityksiä pohtimaan toimintaansa nykyistä kansainvälisemmästä näkökulmasta. Yhtenäispatenttisuojan ulottuminen Suomeen tuo kotimarkkinoillemme kilpailijoiden yhtenäispatentit. Se toivottavasti rohkaisee suomalaisyrityksiä panostamaan enemmän t&k-toimintaan sekä keksintöjen suojaamiseen.

Toisaalta pelkästään kotimarkkinoilla operoivien yritysten toimintavapaus kapenee ja riski joutua patenttiloukkauksen ja -oikeudenkäynnin kohteeksi lisääntyy, kun Suomessa voimassa olevien patenttien määrän kasvaa.

9. Mitä vaikutuksia uudistuksella on PRH:hon?

Patenttiuudistuksen myötä riskinä on, että PRH:n patenttitulot pienenevät ja toimintaedellytykset heikkenevät. Tällä hetkellä yritykset saattavat eurooppapatentin kansallisesti voimaan keskimäärin neljässä maassa. Vain noin seitsemän–kahdeksan prosenttia näistä rekisteröinneistä kohdistuu Suomeen.

Yhtenäispatentin myötä perinteisten eurooppapatenttien määrä oletetaan vähenevän. Sen seurauksena PRH:lle maksettavat julkaisu- ja vuosimaksutulot vähenevät.

PRH:n tuloihin vaikuttaa viime kädessä se, kuinka moni pelkästään isoissa EU-maissa perinteisen eurooppapatentin voimaansaattavista alkaa käyttää yhtenäispatenttia ja mitä tapahtuu kansallisille patenttihakemuksille. Tähän saakka PRH on voinut rahoittaa toimintansa asiakkailta perittävillä maksuilla. Vastaisuudessa se joutuu turvautumaan osittaiseen budjettirahoitukseen, jos se haluaa säilyttää nykyiset palvelunsa.

10. Mitkä ovat uudistuksen plussat ja miinukset pähkinänkuoressa?

Plussat:

• maantieteellisesti laaja ja yhtenäinen suoja
• yksinkertaisesti haettava
• edullisempi kuin perinteinen eurooppapatentti
• antaa lisää valinnanmahdollisuuksia patentinhakijalle
• UPC-tuomiolla voi voittaa (tai hävitä) kerralla paljon
• Suomi saa oman paikallisjaoston ja IPR-osaaminen maassamme säilyy

Miinukset:

• patenttiriidat ja oikeudenkäynnit lisääntynevät patenttien määrän kasvaessa Suomessa
• tuomioistuinmaksut kalliimmat kuin nyt (patenttikanne maksaa Suomessa nyt noin 2 000 euroa), mutta kattaa toisaalta koko yhtenäispatentin suoja-alueen
• Yhtenäispatentin käännöskulujen säästöt toteutuvat vasta pitkän siirtymäajan jälkeen
• PRH:n toimintaedellytykset heikkenevät

* * * * * * * * * *

Lue lisää:

• Esite (engl.): An Enhanced European Patent System (pdf)
• Eurooppalaisen patenttijärjestelmän uudistusta koskeva selvitys: Yhtenäispatentin ja yhdistetyn patenttituomioistuimen (UPC) vaikutuksista suomalaisyrityksille (EK 2014, pdf)

* * * * * * * * * *

EK järjesti alkuvuonna yhdessä PRH:n ja TEMin kanssa kaksi infotilaisuutta, joissa käytiin läpi EU:n patenttiuudistusta yrityksille keskeisistä näkökulmista. Katso infotilaisuuksien esitykset alta:

Patenttiuudistus etenee – onko yrityksesi valmis? (19.1.2016)

Missä nyt mennään? Seuraavat askeleet Suomessa ja Euroopassa
Liisa Huhtala, neuvotteleva virkamies, TEM

Miten uudistus vaikuttaa PRH:n toimintaan ja palveluiden hinnoitteluun?
Jorma Hanski, patentti- ja innovaatiolinjan johtaja, PRH

Käytännön kokemuksia tuomioistuimen tietojärjestelmästä – miten toimii, miten voi käyttää kilpailijaseurannassa?
Ella Mikkola, asianajaja

Patenttiuudistus etenee, yrityksen kommentti
Chief Intellectual Property Counsel Jukka Hiltunen, Glykos Finland Ltd

Miten uudistus vastaa elinkeinoelämän tavoitteita?
IPR-asiantuntija Riikka Tähtivuori, EK

Patenttisopimukset ja riidat uuteen kuosiin? (8.3.2016)

Patenttituomioistuimen valmistelutilanne: missä mennään ja milloin tuomioistuin käynnistää työnsä?
Jussi Karttunen, markkinaoikeustuomari, Markkinaoikeus

Yritysten näkemyksiä tuomioistuimesta – millaisia muutoksia ja mitä toimenpiteitä edessä?
Eeva Hakoranta, Head of Patent Licensing, Nokia Oyj
Pekka Salomaa, Head of Legal, Novartis Finland Oy

Miten uudistus vaikuttaa yrityksen sopimuksiin?
Ella Mikkola, osakas, Asianajotoimisto Bird & Bird Oy
Jukka Hiltunen, Chief IP Counsel, Glykos Finland Oy

• Lue myös EK:n nettiuutinen PK-yritys. oletko suojannut aineettoman omaisuutesi? (26.4.2016)