Laatua puurtamalla

Kokolihatuotteisiin erikoistunut Wursti kasvaa tasaisin askelin tuoteryhmissä, joissa suurtuotanto tuo niukasti etuja. 

Puurtajankatu 3 on Järvenpäässä toimivalle Wurstille enemmän kuin pelkkä osoite.

– Se kuvaa hyvin pitkäjänteistä puurtamistamme, jota olemme harrastaneet alusta asti, yhtiön toimitusjohtaja Jari Saarela sanoo.

Vaatimattomalta kuulostava toiminta on tuottanut kuitenkin erinomaista tulosta. Yhtiön liikevaihto on noussut viidessä vuodessa 18 miljoonasta hieman yli 29 miljoonaan euroon. Tulos on pysynyt koko ajan tukevasti plussalla, vaikka ei olekaan noussut aivan samassa tahdissa kuin liikevaihto. Viime vuonna yhtiö teki yhden historiansa parhaista tuloksista.
Kasvu ei kuitenkaan ole yhtiön päätavoite, vaan pikemminkin seurausta muiden tavoitteiden onnistumisesta.

– Tulkoot vain luonnollista kasvua, mutta emme me sitä erityisesti hae. Uskomme että kasvua tulee hyvän tekemisen kautta.

Jauhot sopivat leivontaan

Wurstin tarina sai alkunsa vuonna 1986, kun Pohjois-Pohjanmaalla toiminut liha-alan konkari Oiva Saarela perusti poikiensa Jarin ja Jyrkin kanssa yhtiön pääkaupunkiseudun kasvaville markkinoille.

Yhtiön eteen tuli tärkeitä kasvuaskeleita parikymmentä vuotta sitten, kun yhtiö pääsi lyhyessä ajassa kaikkien valtakunnallisten kauppaketjujen toimittajaksi.

Noihin aikoihin yhtiö teki myös tärkeitä strategisia valintoja. Yhtiö päätti panostaa erityisesti kokolihasta valmistettuihin viipalepakkauksiin, joita yhtiö on valmistanut alusta asti. Wurstin tuotteet erottuvat monista pyöreistä ja neliskulmaisista leikkeleistä jo muotonsa ansiosta, koska leikkeleet ovat luonnollisen näköisiä. Jauhot yhtiö on jättänyt leipomoiden käyttöön.

– Kaikki kokoisemme yritykset ovat erikoistuneet johonkin. Me olemme erikoistuneet lyhyiden sarjojen mahdollisimman tehokkaaseen tekemiseen, Jari Saarela sanoo.

Lyhyt sarja tarkoittaa alalla esimerkiksi sitä, että yhtiö siivuttaa luonnollisessa muodossaan olevan fileen. Pitkät sarjat puolestaan tehdään tuottamalla ensin eräänlainen massa, joka siivutetaan.

Keskittyminen tarkoitti, että tuotevalikoimasta putosivat lähes kokonaan muun muassa marinoidut broilerisuikaleet, joilla yhtiö oli muutamassa vuodessa kasvanut ripeästi. Suuret kilpailijat vastasivat kasvuun kovalla hintakisalla, mihin Wursti ei kyennyt järkevällä tavalla vastaamaan.

Tuotekehitys takaa kiinnostuksen

Vaikka Wurstin ydin on pysynyt muuttumattomana alusta asti, on tuotevalikoima uudistunut koko ajan. Uudistuminen on yksi edellytys sille, että kauppaketjut ovat kiinnostuneita yhtiöstä.

– Tuotekehitystä pitää tehdä koko ajan. Viime vuonnakin lähes viidennes tuotteista oli uusia, Saarela sanoo.

Uusin tuotteiden kehittämistä rajoittaa se, että uudet tuotteet vaativat usein myös uudet koneet. Siksi yhtiö haluaa ennen investointia varmistaa, että ostajat ovat kiinnostuneita.
Tuotekehitys on kuitenkin onnistunut niin hyvin, että Wursti on investoinut vuosittain vajaalla miljoonalla eurolla monen vuoden ajan. Tasainen tahti sopii puurtajalle paremmin kuin sykäyksinä tehtävät jätti-investoinnit.

Wurstille varovaiset askeleet sopivat hyvin, sillä perheyhtiön ei pidä todistaa sijoittajille sen kummemmin kasvua kuin suuria tuloslukujakaan. Tärkeintä on kehittyä niin, että jälkipolvi voi halutessaan jatkaa toimintaa. Jatkohaluja on ilmassa, sillä yhtiön palkkalistoilta löytyy molempien veljesten lapsia. Ainakin tase lupaa lapsille myös jatkoedellytyksiä, sillä yhtiö on lähes velaton.

Yrityskaupat ja vienti jäissä

Wurstin markkinaosuus on koko liha-alasta muutaman prosentin luokkaa. Parhaissa ryhmissä yhtiöllä on 7–8 prosentin osuus. Kasvutilaa riittää siis kotimaassakin niin, ettei yhtiöllä ole pakottavaa tarvetta lähteä vaikeille vientiretkille.

Kymmenisen vuotta sitten yhtiöllä oli vientiä etupäässä Venäjälle ja jonkin verran myös läntiseen Eurooppaan. Venäjän vientilupien umpeuduttua yhtiö ei enää uusinut niitä. Markkinahäiriöt tulivat liian raskaiksi pienelle yhtiölle.

– Jos yhdestä maasta löytyy eläintauti, pysäyttää Venäjä koko Euroopan tuonnin. Näitä on joka vuosi pari kappaletta, Saarela sanoo.

Tasaisen kasvun strategiaan eivät kuulu myöskään yrityskaupat, vaikka myyntitarjouksia tuleekin Puurtajankadulle ajoittain. Yhtiö on toki analysoinut useita vaihtoehtoja tosissaan, mutta yksikään kohde ei ole sopinut strategiaan luontevasti.

– Täydentävä tuoteryhmä voisi kenties sopia, mutta monissa tapauksissa tuntuisi kummalliselta, että pieni firma ostaisi toisen pienen jostain kauempaa, Saarela pohtii.

Laatujärjestelmistä tulee edellytys

Laatu on Wurstin strategiassa niin tärkeä asia, että yhtiön oli helppo lähteä mukaan asiakkaan vaatiman sertifioidun laatujärjestelmän rakentamiseen.

– Siihen kannatti panostaa. Laatuvirheet vähenevät vuosi vuodelta, joten järjestelmään investoitu raha tulee kyllä takaisin, toimitusjohtaja Jari Saarela sanoo.

Yhtiöllä oli toki aiemminkin ollut oma järjestelmä, mutta ISO-standardin käyttöönotto muutti monia asioita. Yhtiöön esimerkiksi palkattiin ihminen, joka on keskittynyt pelkästään laatujärjestelmän yläpitoon ja koulutukseen.

Saarela uskoo, että laatujärjestelmän rakentaminen on ollut monessa mielessä panostus tulevaisuuteen.

– Oletan että kauppaketjut pitävät sitä lähivuosina kaupan ehtona.

Saarela toivoo, että laatu saisi myös julkisessa keskustelussa enemmän tilaa kuin hinta.

– Parikymmentä vuotta sitten suomalainen käytti ruokaan 20 prosenttia käytettävissä olevista tuloistaan. Nykyisin ruokaan menee 12,5 prosenttia tuloista.

Wursti lyhyesti:

Tuotteet: Kokolihasta valmistetut leikkeleet, erikoismakkarat.
Perustettu: 1986
Omistus: Oiva, Jari ja Jyrki Saarela
Liikevaihto 2013: 29,2 miljoonaa euroa
Henkilöstö: 85.

Teksti ja kuvat: Risto Pennanen