Lapissa tarvitaan monimuotoista työvoimaa kaudesta toiseen

Lapland Staff on henkilöstövuokrausyritys, joka aloitti toimintansa 2000-luvun alussa. Lapin Safari taas on Pohjoismaiden suurin ja Euroopan mittakaavassakin iso ohjelmapalveluyritys, joka on tarjonnut elämysmatkoja ja palveluita jo 80-luvulta alkaen.

-Toimimme Lapissa monessa eri kohteessa, jonka lisäksi ohjelmaa ja toimintaa on eri puolilla maastoa. Toimimme esimerkiksi Kemissä, Rovaniemellä, Ylläksellä, Levillä, Luostolla, Saariselällä, Kilpisjärvellä, Pallaksella… Kyseessä on tällä hetkellä hyvin laaja yritysrypäs. Toiminta on kasvanut vuosien varrella Rovaniemeltä muualle Lappiin, kertoo Lapland Staffin toimistopäällikkö Niina Kangosjärvi.

Yritys huolehtii Lapin Safarien palveluiden määräaikaisen henkilökunnan koko rekrytointiprosessista: henkilökunnan löytämisestä, hankinnasta, rekrytoinnista, työsuhteista ja jälkihuollosta.

Vaikka kaikki Lapland Staffin kautta työllistyvät henkilöt ovat määräaikaisissa tai kausiluontoisissa työsuhteissa, jotkut työntekijät palaavat hommiin vuosi toisensa jälkeen. Viimeisen toimintakauden aika Lapland Staffilla oli lähes 700 henkilöä töissä ja yli 700 työsuhdetta – jotkut hoitavat siis useaa työtä samanaikaisesti. Osa saattaa aloittaa työt jouluna, palata keväämmällä ja siirtyä kesäkaudeksi taas uusiin töihin Lapland Staffin sisällä.

Lappiin tullaan töihin ympäri Euroopan

Lapland Staff työllistää ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, joita varsinaisesti ei kaikkia voi kutsua maahanmuuttajiksi – he tulevat kausiluontoisesti Suomeen työskentelemään, eikä tarkoituksena ole Suomeen muuttaminen.

-Noin kolmannes työntekijöistämme on muun maan kuin Suomen kansalaisia. Joulun aikaan joissain kohteissamme ulkomaalaiset työntekijät ovat enemmistö, sanoo Kangosjärvi.

-EU ja ETA maista tulee pitkälti suurin osa heistä. Kielitaidon puolesta tärkeimpiä ryhmiä meille ovat ranskalaiset, britit, saksalaiset ja espanjalaiset. Venäjältä meille tulee nykyään yllättävän vähän työntekijöitä, sillä venäläiset matkailijat ovat enemmänkin omatoimimatkailijoita, jotka järjestävät itse omat matkansa. He eivät tarvitse matkanjärjestäjiä, jotka puolestaan yleensä vaativat kohteen henkilökunnalta kielitaitoa. Esimerkiksi ranskalaisten matkanjärjestäjien kanssa olemme tehneet sopimuksen, jossa lupaudumme tarjoamaan palvelua ranskaksi.

Tällaiset matkanjärjestäjien kanssa solmitut sopimukset asettavat reunaehtoja sille, mitä kielitaitoa ja kykyjä palkattavalta henkilöstöltä vaaditaan. Rekrytoinnissa Lapland Staff on hyödyntänyt EURES-palvelua Suomen TE-toimiston kautta.

-Osallistuimme myös viime vuoden syksynä ensimmäistä kertaa verkossa järjestettyyn, European Job Day -nimiseen rekrytointitapahtumaan. Sen kautta tuli niin paljon viestejä, ettemme ehtineet edes reagoimaan kaikkiin, toteaa Kangosjärvi.

Harvaan asutuille alueille matkailu ja alalla työskentelevät tuovat eloa

Avustavista tehtävistä itsenäisempiin ja omaa erityisosaamista korostaviin tehtäviin voi edetä myös kausiluontoisessa työssä. Lapland Staff tarvitsee monipuolisia tekijöitä ja henkilöitä, joilla on rohkeutta tarttua uusiin haasteisiin.

Kotouttamisessa auttaa oman kodin löytäminen.

-Me autamme työntekijöitämme asunnon löytämisessä. Muistutamme aktiivisesti kohteitamme ja tytäryhtiöitä etsimään kohteen läheltä majoitusvaihtoehtoja, koska emme voi olettaa muualta tulevien pystyvän löytämään asuntoa, jos kielitaito ei riitä. Rovaniemi on tässä mielessä poikkeus – alueella on paljon asuntotarjontaa ja osa hakijoistamme jo asuu siellä. Esimerkiksi vaihto-opiskelijoita on Rovaniemellä jonkun verran, kertoo Kangosjärvi.

Haasteita majoituspaikkojen löytämisessä on kuitenkin ollut. Matkailijat majoittuvat parhaiten, vaikka toki työntekijöidenkin tulisi asuttava työpistettään lähellä ja kyettävä työn ohessa myös verkostoitumaan ja liikkumaan kätevästi lähialueilla.

Alueilla, joilla on paljon kausityöläisiä, on myös paljon turisteja ja matkailijoita. Kausityöläiset ovat myös asiakkaita paikallisille yrityksille. Esimerkiksi Muonion kunnassa on ollut ulkomaalaistaustaisia työtekijöitä jo niin pitkään, että siellä ollaan totuttu siihen.

-Toki osa paikallisista kokee myös negatiivisia tunteita ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden läsnäolosta, varsinkin jos oma työllistyminen on haastavaa, sanoo Kangosjärvi.

Viime vuosien maahanmuutto näkyy eniten Rovaniemellä ja Kemissä, Kittilässäkin.

-Meille on tärkeää jakaa työntekijöillemme jo ennalta tietoa elämästä Suomessa ja viranomaisasioinnista. Työyhteisö niin paikallisen väestön kuin muualta tulleidenkin kanssa yleensä hitsautuu yhteen ja imaisee mukaansa.

Lupaprosessin hitaus ja matkojen kalleus aiheuttavat ongelmia

Osa Lapissa työskentelevistä kausityöntekijöistä on niin sanottuja maailmankansalaisia, jotka asuvat milloin missäkin sen mukaan, missä töitä on.

-Tällaisilla työntekijöillä toimeentulo on tavallaan hetkeen sidoksissa, eikä heillä välttämättä ole varaa hankkia monen sadan euron lentolippuja Lappiin. Muistan esimerkiksi australialaisen pariskunnan, joka ei päässyt paikalle kalliiden lippujen sekä lupaprosessin hitauden takia,” kertoo Kangosjärvi.

Lappiin asti päässeet työntekijät ovat kuvanneet kokemuksiaan melko laidasta laitaan. Enemmistö palautteesta on kuitenkin ollut positiivista. Lapissa työskennelleet ovat myös antaneet palautetta siitä, että Suomen lainsäädäntö, verotus ja viranomaisasiointi ylipäänsä ovat olleet haastavia. Vuosien mittaan näitä asioita on kuitenkin Kangosjärven mukaan saatu järkeistettyä myös viranomaisten puolesta, vaikka työtä tällä saralla onkin vielä paljon.

Teksti: Jenna Jauhiainen