Malta ensi kertaa EU:n johtoon: EU lähemmäksi kansalaisia
Piskuinen Malta aloittaa EU:n neuvoston puolivuotisen puheenjohtajuuskautensa tammikuussa. Vuonna 2004 unioniin liittyneelle jäsenmaalle puheenjohtajuuskausi on ensimmäinen. Tulevan puheenjohtajamaan päätavoite on tuoda EU lähemmäs kansalaisia. Samalla eteläinen saarivaltio haluaa tehdä EU:sta vahvemman, kilpailukykyisemmän ja sosiaalisemman unionin.
Pakolaiskriisi, brexit ja terrorismi – Euroopalla ei ole ollut helppo vuosi. Unionia kaivertaa keskinäinen epäluottamus. Tulevaa puheenjohtajamaata huolestuttaa erityisesti jäsenmaiden eripuraisuus ja kansalaisten epävarmuus taloudesta ja turvallisuudesta. EU:n johtoon kaivataan nyt jäsenmaita kokoavaa voimaa ja sitä Malta haluaa puheenjohtajuuskaudellaan tarjota. Malta haluaa lisätä perustavanlaatuista EU-keskustelua ja kääntää huomiota siihen, miksi EU on olemassa.
Maltan mukaan unionia koettelevat kriisit ovat olleet herätys todellisuuteen. Nyt on aika toimia yhteisen eurooppalaisen projektin eteen ja pitää tehdyistä sopimuksista kiinni. Tämän vuoksi Malta ei halua puheenjohtajuuskaudelleen epärealistisen kunnianhimoista agendaa vaan se haluaa edistää tehtyjen päätösten täytäntöönpanoa.
Maltan painopisteet:
- Maahanmuutto halutaan pitää EU-työn kärjessä ja sen eteen tehdyt päätökset tulisi nyt panna täytäntöön. Malta haluaa laajentaa taakanjakoa ja korostaa Dublin-sopimuksen uudistamisen tärkeyttä.
- Sisämarkkinoita pyritään syventämään. Malta tähtää matkapuhelimen käytöstä ulkomailla perittävien verkkovierailu- eli roaming-maksujen poistamiseen. Malta haluaa pureutua lainsäädäntöä viilaamalla erityisesti haasteisiin, joita pk-yritykset ja kuluttajat sisämarkkinoilla kohtaavat.
- Turvallisuustilanteen on Maltan mukaan kohennuttava pian ja ulkorajat on saatava hallintaan. Keinoina toimivat esimerkiksi terrorismin rahoittamisen vastainen taistelu ja EU:n matkustustieto ja -lupajärjestelmän (ETIAS) perustaminen.
- Sosiaalisen osallisuuden parantamisessa Malta haluaa johtaa esimerkillään. Malta tähtää läheiseen yhteistyöhön kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten kanssa varmistaakseen esimerkiksi tasa-arvon työelämässä.
- Naapuruuspolitiikkaan tullaan jatkossakin panostamaan. Erityistä huomiota kiinnitetään EU:n etelänaapurustoon ja Libyan stabilisoimiseen.
- Meriasiat nousevat Maltan puheenjohtajuuskaudella prioriteetteihin. Saarivaltio haluaa, että kansainvälistä valtamerten hallinnointia parannetaan ja merten kestävä käyttö taataan.
Brexit tulee vaikuttamaan myös Maltan puheenjohtajuuskauteen. Puheenjohtajamaa haluaa, että prosessissa mennään sujuvasti eteenpäin, eikä se vie kohtuuttomasti resursseja. Oleellista on varmistaa, että jäsenyys EU:ssa on aina sen ulkopuolella oloa houkuttelevampi vaihtoehto.
Maltan puheenjohtajuudesta vastaavan parlamentaarisen sihteerin Ian Borgin mukaan Malta on hyvin EU-myönteinen maa, mikä auttaa EU:n voimistamista tulevan puheenjohtajuuskauden aikana. Puheenjohtajamaa voi vaikuttaa siihen, mitä asioita pöydällä on. Puheenjohtajavaltio johtaa kokouksia neuvoston eri kokoonpanoissa ja neuvoston valmisteluelimissä.
Neuvoston puheenjohtajuus kiertää EU:n jäsenvaltioiden kesken puolen vuoden välein. Puheenjohtajavaltio johtaa puhetta neuvoston kaikissa kokoonpanoissa ja sen valmisteluelimissä. Maltan jälkeen, heinäkuussa 2017, puheenjohtajamaana aloittaa Viro. Suomen vuoro alkaa heinäkuussa 2019.
Maltan puheenjohtajuuskautta voi seurata Twitterissä tilin @EU2016MT alla ja nettisivut löytyvät osoitteesta www.eu2017.mt
