Massiiviset veronkiristykset eivät ole kääntäneet julkista taloutta

Huonojen uutisten virta julkisesta taloudesta jatkui viime vuonna. Kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana julkisen talouden alijäämä syveni 1,5 mrd eurolla verrattuna edelliseen vuoteen.

– Eniten julkisen talouden tilaa heikensivät viime vuonna sosiaaliturvarahastot, joiden ylijäämä supistui eläköitymisen ja huonon talous- ja työllisyystilanteen takia tammi–syyskuussa noin 1,5 mrd euroa. Myös valtion talouden vaje kasvoi vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana noin 0,9 mrd eurolla, korostaa vastaava ekonomisti Simo Pinomaa EK:sta.
Julkisyhteisöistä ainoastaan kuntien rahoitustilanne parani noin 0,8 mrd eurolla. Tammi–syyskuussa kuntien taloutta kevensi verotulojen noin 6 prosentin kasvu. Sitä siivitti keskimääräisen kunnallisveron nousu 0,13 prosenttiyksiköllä 19,38 prosenttiin. Samalla valtionosuudet kasvoivat peräti 8,3 prosenttia edellisestä vuodesta.

– Viime vuoden lopulla myös valtion verotulot alkoivat kasvaa. Loka–marraskuussa yhteisöjen ja yritysten maksamat tuloverot kasvoivat 15 prosenttia, mutta työllisyyden heikkenemisen takia henkilöverotuksen tuotto laski noin 1 prosentilla.

Vajeet eivät syvene, mutta kasvunäkymät hyytyneet

Loppuvuoden verotuoton ansiosta valtiontalouden vaje ei todennäköisesti enää heikkene koko vuoden tasolla edellisestä vuodesta. Tähän ovat vaikuttaneet massiiviset veronkorotukset, jotka kuitenkin heikentävät merkittävästi talouden kasvunäkymiä.

Vuonna 2013 veroja kiristettiin noin 1,5 mrd eurolla. Kaikkiaan vuosina 2012–2017 veronkorotuksia kohdistuu yrityksiin ja kansalaisiin noin 4½–5½ miljardia euroa. Tähän lukuun sisältyvät myös sosiaalivakuutusmaksujen korotukset, jotka ovat vuosina 2012–2015 yhteensä 1,7 miljardia euroa.

– Julkisen talouden tasapainottamisessa on painotettu veronkiristyksiä paljon enemmän kuin säästöjä. Menoja leikataan koko julkisen talouden tasolla vuosina 2012–2017 vain noin 1–2 miljardia euroa, Pinomaa laskee.

Laskennallisiin kiristyksiin sisältyy hallituksen rakennepaketti, jossa kuntien tehtäviä vähennetään 1,3 mrd euroa. Kuntien tehtävien vähentyminen tässä mitassa on kuitenkin hyvin epävarmaa. Veronkorotusten ja säästöjen lopullinen suhde tasapainottamistoimissa riippuu siitä, missä määrin valtionosuusleikkaukset johtavat kuntaverojen korotuksiin.