Matemaattista osaamista tarvitaan lisää
Pitkän matematiikan kirjoittajia on yhä liian vähän verrattuna tulevaisuuden tarpeisiin. Tämä ei suinkaan tarkoita, etteikö muunkinlaista osaamista tarvittaisi, kirjoittavat EK:n Riikka Heikinheimo ja Teknologiateollisuuden Laura Juvonen Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa.
Helsingin Sanomien artikkelissa (26.5.2019) opettaja Timo Salminen oli huolissaan siitä, että matematiikan korostaminen korkeakoulujen oppilasvalinnassa johtaa ongelmiin lukioasteella. Salmisen mukaan oppilaat valitsevat monta kertaa pitkän matematiikan vain sisäänpääsypisteiden takia ilman todellista motivaatiota matematiikan opiskeluun. Tästä seuraa hänen mukaansa, että ryhmäkoot kasvavat ja opetuksen laatu kärsii.
Salmisen kanssa voi olla vain samaa mieltä siitä, että lukiossa – samoin kuin kaikilla koulutusasteilla – tulee varmistaa opetuksen korkea laatu. Se on nuorten perusoikeus. Tarvitaan riittävät resurssit opetukseen sekä riittävät satsaukset opettajien ammatillisen osaamisen kehittämiseen.
Samaan aikaan on kiistatonta, että matemaattisen osaamisen ja ajattelun tarve kasvaa yhteiskunnassa. Laajemmin myös LUMA-aineiden ja talousosaamisen tarve on nousussa. Näitä osaamisia tarvitaan niin teknologia-aloilla kuin monissa muissakin tehtävissä, vaikkapa terveydenhuollossa tai haettaessa ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tämä ei suinkaan tarkoita, etteikö muunkinlaista osaamista tarvittaisi.
Pitkän matematiikan kirjoittajia on yhä liian vähän verrattuna tulevaisuuden tarpeisiin. Yksistään teknologiateollisuuteen tarvitaan yli 53 000 uutta osaajaa vuoteen 2021 mennessä, ja heistä 60 prosentilla tulisi olla korkeakoulututkinto tai sitä vastaava osaaminen. Matemaattinen ja looginen ajattelu korostuvat usein näissä tehtävissä. Koulutusjärjestelmämme ei tällä hetkellä pysty vastaamaan tähän tarpeeseen.
Elinkeinoelämä on tuonut esille yritysten osaaja- ja rekrytointitarpeet. Samaan aikaan se on kantanut vakavaa huolta viime vuosien koulutusleikkauksista ja niiden vaikutuksesta opetuksen laatuun. Toisin kuin HS:n artikkelissa todetaan, elinkeinoelämä ei sen sijaan ole pyrkinyt vaikuttamaan korkeakoulujen sisäänpääsykriteereihin.
Suomen on kyettävä nostamaan osaamisen tasoa, sillä osaamisesta käydään yhä kovempaa kansainvälistä kilpailua. On välttämätöntä, että meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa pystytään sopimaan koulutukseen tarvittavat lisäresurssit kautta linjan. Kyse on perusopetuksesta, lukioista, ammatillisesta koulutuksesta sekä korkeakouluista.
Johtaja Riikka Heikinheimo, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Johtaja Laura Juvonen, Teknologiateollisuus ry
Mielipidekirjoitus on julkaistu 29.5.2019 Helsingin Sanomissa
