Meriliikenne on ulkomaankaupan potkuri
Suomi tarvitsee käytännön toimenpiteitä, joilla parannetaan meriliikenteen toimintavarmuutta ja hillitään kustannusten nousua. Siksi väylämaksuista tulee luopua.
Meriliikenteen kansallisen strategian luonnos julkistettiin tänään. Strategian tavoitteena on edistää toimintavarmoja ja kustannuksiltaan kohtuullisia merikuljetuksia. Strategiassa tavoitellaan myös vahvaa ja verkottunutta meriklusteria, joka kasvaisi sitä mukaa kun pohjoisten merialueiden liiketoimintamahdollisuudet lisääntyvät. Lisäksi haluttaisiin hyödyntää Itämeren mahdollisuudet virkistys- ja merimatkailuun. Nämä tavoitteet ovat tervetulleita elinkeinoelämälle.
EK:n johtavan asiantuntijan Tiina Haapasalon mukaan nyt tarvitaan keinoja, joilla voidaan konkreettisesti ja nopeasti luoda toimintavarmuutta ja kustannuskilpailukykyä meriliikenteeseen. Ulkomaankauppaa rasittaa merirahtien tuntuva nousu lähivuosina.
Välitön ja tehokas keino on luopua meriliikenteen väylämaksun perimisestä. EK muistuttaa, että meriväylät ja jäänmurtajat ovat liikennejärjestelmän perusinfrastruktuuria. Perusinfra tulee rahoittaa yleisillä verovaroilla, eikä veloittaa ulkomaankauppaa käyviltä yrityksiltä.
Strategiassa varaudutaan jäänmurtajien korvausinvestointiohjelmaan, mikä auttaa kehittämään toimintavarmuutta pitkälle tulevaisuuteen. Suomen nykyisten jäänmurtajien keski-ikä on lähes 30 vuotta. Ankarana talvena Suomen nykyinen kapasiteetti ei kuitenkaan ole riittävä, ja tästä aiheutuu ajoittain isoja ongelmia ulkomaankaupalle.
Strategiassa tulee selvemmin linjata Suomen kannat näköpiirissä olevaan sääntelyyn niin, ettei uusia lisäkustannuksia synny. Sääntelyn on oltava kansainvälisesti tasaveroista, eikä Suomelle saa tulla kustannuksia aiheuttavia erityisvaatimuksia. Suomen on vahvistettava vaikuttamistaan kansainvälisessä merenkulun järjestö IMO:ssa.
