Meriliikenteen typpirajoitukset eivät pelasta Itämerta mutta syövät vientiteollisuuden kilpailukykyä

Itämeren suojelu on tärkeää, mutta se ei onnistu merirahdin typpisääntelyllä: laivaliikenteen osuus Itämeren typpipäästöistä on vain 1,5 %. Uusilla päästörajoituksilla aiheutettaisiin Suomen vientiteollisuudelle lisärasitteita, kun edessä on raskas sopeutuminen rikkidirektiiviin.

Itämeren rantavaltioiden ympäristökomissio HELCOM:issa on ollut usean vuoden ajan vireillä hanke, joka kiristäisi laivojen typpirajoituksia Itämerellä.

Päätöksentekijänä olisi kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO. Asia ei ole kuitenkaan edennyt IMO:on asti, koska Itämeren maat eivät ole olleet asiasta yksimielisiä.

EU:n komissio on hiljattain ehdottanut, että EU-jäsenmaiden ”typpikanta” syntyisi Euroopan neuvoston päätöksellä. Näin komissio sitoisi jäsenmaat yhteisen kannan taakse, eikä myöskään Suomella olisi mahdollisuutta vaikuttaa lopputulokseen sen enempää HELCOM:issa kuin myöhemmin IMO:ssa.

Toteutuessaan uudet tiukemmat typpimääräykset koskisivat uusia aluksia. Niissä tulisi ottaa käyttöön uutta teknologiaa tai siirtyä uusien polttoaineiden käyttöön, minkä seurauksena merirahtien hinnat nousisivat arviolta 2–4 %.

Elinkeinoelämä pitää Itämeren suojelua tärkeänä, ja siksi tarvitaan kustannustehokkaita keinoja Itämerta rehevöittävien päästöjen hillitsemiseksi. Samalla on muistettava, että laivaliikenteen osuus Itämeren typpipäästöistä on vain 1,5 %. Typpisääntelyn vaikutus Suomen vientiteollisuudelle olisi erityisen vahingollinen, kun edessä on raskas sopeutuminen rikkidirektiiviin.

Typpipäästöjä vähentävään teknologiaan liittyy epävarmuuksia niin saatavuuden kuin kustannustehokkuuden suhteen, minkä myös IMO:n meriympäristönsuojelukomitea on tuonut esille. Suomen Varustamot ry:n mukaan rikkipesurit ja typpikatalysaattorit eivät toimi samoissa laivoissa.

Edellä mainituista syistä Suomen ei tule puoltaa Itämeren typpirajoitusten kiristämistä. Suomen ei myöskään tule tukea komission tekemää ehdotusta sitoa EU:n jäsenmaat yhteisen typpikannan taakse. Suomen on tärkeää säilyttää toimivalta itsellään sekä HELCOM:in että IMO:n päätöksenteossa.

Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Tiina Haapasalo
puh. 040 763 1482
etunimi.sukunimi@ek.fi