Miksi Trumpin valinta aiheuttaa uusia uhkakuvia myös suomalaisyrityksille?

Trumpin kauppapoliittinen linja tulee muuttamaan USA:n perinteistä kurssia. Uudessa linjassa korostuvat kansallinen suvereniteetti, kauppataseen alijäämän korjaaminen ja työpaikkojen palauttaminen — vaikka protektionistisin keinoin. USA:n presidentin laajat valtaoikeudet kauppapolitiikassa luovat epävarmuutta ja uhkakuvia myös suomalaisyrityksille. EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen vastaa yritysten yleisimpiin huolenaiheisiin.

USA:n presidentin  valtaoikeuksiin kuuluu mm. USA:n vapaakauppasopimusten purkaminen ja uusien tullien asettaminen. Trump tarvitsee kuitenkin kongressin tukea uusien vapaakauppasopimusten ja uuden lainsäädännön osalta.

Trumpin toimintakykyä heikentävät tällä hetkellä uuden hallinnon hidas järjestäytyminen, osaamisen puutteet, hajalla oleva republikaaninen puolue ja oman tiimin sisällä ilmenneet valtataistelut.

Mitä keinoja on puuttua Trumpin mahdollisiin kauppaa vaikeuttaviin toimiin?

USA:n oikeusjärjestelmä toimii vastavoimana presidentin laajalle toimivallalle. Presidentin toimet on aina mahdollista viedä oikeuteen, jos ne esim. rikkovat perustuslakia tai ovat USA:n intressien vastaisia.

USA on myös sitoutunut Maailman kauppajärjestö WTO:ssa ja omissa kauppasopimuksissaan tiettyihin tullitasoihin ja periaatteisiin. Tarpeen vaatiessa EU tai muut maat voivat viedä USA:n toimet WTO:n riitojen ratkaisuun. Tämä prosessi vie kuitenkin 2-3 vuotta.

Muut maat saattavat reagoida USA:n mahdollisiin uusiin kaupanesteisiin yksipuolisilla vastatoimilla asettamalla omia kaupanesteitä USA:n yrityksille.

 Syttyykö USA:n ja Kiinan välille kauppasota?

USA:n kauppataseen alijäämä Kiinan kanssa on merkittävä ($347 miljardia vuonna 2016). Trumpin näkemyksen mukaan tilanne on USA:lle epäreilu ja sitä olisi korjattava. Trump on antanut määräyksen alijäämän syiden ja mahdollisten ratkaisujen selvittämiseksi toukokuun loppuun mennessä.

Todennäköisenä voidaan pitää Kiinan ja USA:n välien jonkin asteista kiristymistä. Trump haluaa vetää kovaa linjaa suhteessa Kiinaan ja Kiina tulee reagoimaan jokaiseen USA:n asettamaan uuteen kaupanesteeseen vastatoimella. Iso kysymys on nyt se mitä keinoja Trump lähtee käyttämään. Toistaiseksi Trumpin toiminta on keskittynyt symbolisiin eleisiin ja uhkailutaktiikkaan. Trumpin kannattajat odottavat kuitenkin häneltä myös konkreettisia toimia Kiinaa vastaan.

Tulevatko suomalaisyritykset kohtaamaan uusia tulleja USA:ssa?

On epätodennäköistä, että Suomesta peräisin oleva tavara tulee kohtaamaan uusia tulleja. Todennäköisemmät kohteet löytyvät muualta. Vaalikampanjan aikana Trump esitti Kiinalle 45 % ja Meksikolle 35 % tuontitulleja.

USA:n uutta kauppapoliittista linjaa määrittää tahtotila ison kauppataseen alijäämän korjaamisesta. Alijäämän korjaamisen yhdeksi keinoksi saatetaan esittää uusien tullien asettamista. USA:lla on suurimmat alijäämät Kiinan, Japanin, Saksan, Meksikon, Ranskan, Italian ja Intian kanssa.

USA:n lainsäädäntö antaa presidentille oikeuden asettaa tulleja ilman kongressin hyväksyntää. Tullit saattavat kuitenkin rikkoa USA:n kansainvälisiä sitoumuksia, esim. Maailman kauppajärjestö WTO:ssa (riippuu tasosta ja perusteista).

Voiko USA:n verotus muuttua tuonnille haitalliseen suuntaan?

Merkittävin, myös suomalaisyrityksiä koskeva, mahdollinen uusi kaupaneste liittyy verotukseen. Republikaanit suunnittelevat USA:n kongressissa esitystä uudesta rajaverosta, joka käytännössä aiheuttaisi tuonnille mahdollisesti 20 % suuruisen maksun. Samassa yhteydessä USA:n viejille annettaisiin verovähennysmahdollisuuksia.

Rajavero on osa laajempaa verouudistusta eikä sen tarkemmasta sisällöstä ja etenemismahdollisuuksista ole vielä varmuutta. Republikaaneilla on kongressissa enemmistä, mutta puolueen voi olla vaikea löytää asiasta yhteisymmärrystä. Rajaveron toteutuminen on todennäköisempää, jos Trumpin hallinto pystyy muodostamaan koalition puoluerajojen yli.

Joidenkin arvioiden mukaan rajavero aiheuttaisi dollarin kurssin vahvistumista, mikä pehmentäisi sen tuonnille aiheuttavaa haittaa.

 Tulevatko suomalaisviejät kohtaamaan muita uusia kaupanesteitä USA:ssa?

Joitakin uusia kaupanesteitä USA:n markkinoilla saattaa ilmetä. Kotimaisen valmistuksen suosiminen on yksi Trumpin kauppapolitiikan punainen lanka. Esimerkiksi Trump kaavailemat infra-hankkeet saatetaan asettaa Buy American -sääntöjen alaiseksi siten sulkien ulkomaalaiset yritykset näiden mahdollisuuksien ulkopuolelle.

Onko EU:n ja USA:n väliset TTIP-neuvottelut kaatuneet?

TTIP-neuvottelut ovat jäissä, kunnes kumpikin osapuoli on valmis niitä jatkamaan. Trump ei ole suoraan ilmoittanut, että hän ei halua TTIP-sopimusta. On kuitenkin epätodennäköistä, että neuvotteluissa edetään lähiaikoina. Sopimus tulee jossakin vaiheessa jälleen ajankohtaiseksi, koska perusteet neuvotteluihin lähtemiselle eivät ole muuttuneet.

 Mikä on NAFTA (North American Free Trade Agreement) -sopimuksen tilanne?

USA:n, Kanadan ja USA:n vapaakauppasopimus NAFTA on tarkoitus päivittää. Uudelleenneuvottelut ovat alkamassa loppukeväästä tai alkukesästä. Toistaiseksi ei ole kovin paljon tietoa millä tavoin sopimusta halutaan uusia. On todennäköistä, että ainakin alkuperäsääntöjä, investointisuojaa ja kestävää kehitystä tullaan päivittämään.

Trump on aiemmin uhkaillut sopimuksen irtisanomisella, joka on mahdollista 6 kuukauden varoitusajalla.

Suomalaisyritykset, joilla on valmistusta Meksikosta ja sieltä edelleen vienti USA:han saattavat kohdata muuttuvia ehtoja käydä kauppaa.

Onko Tyynenmeren maiden TPP (Trans-Pasific Partnership) -sopimus kaatunut?

USA ei aio ratifioida 11 muun Tyynenmeren maan kanssa neuvoteltua vapaakauppasopimusta. Muut sopimuksen osapuolet voivat halutessaan jatkaa ilman USA:ta, mutta tähän ei ole toistaiseksi lähdetty.

TPP:stä luopumisen katsotaan heikentävän USA:n asemaan Kiinaa vastaan. Muut TPP-maat maat saattavat lähteä nyt viemään eteenpäin Kiinan ajamaa RCEP-vapaakauppasopimusta (Regional Comprehensive Economic Partnership).

Minkä maan kanssa USA haluaa vapaakauppasopimuksen?

 Vaalilupaustensa mukaisesti Trump haluaa neuvotella uusia ja parempia kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia. Hän ei ole kuitenkaan kertonut, miten ne eroaisivat USA:n vanhoista sopimuksista.

Todennäköisimpiä ensimmäisiä neuvottelukumppaneita olisivat Japani ja UK, joka tosin ei voi solmia omia kauppasopimuksia ennen EU-eroa.

Onko Maailman kauppajärjestö WTO:n tulevaisuus uhattuna?

Maaliskuun alussa julkaistiin USA:n vuotuinen kauppapolitiikka-agenda, jossa ensimmäistä kertaa kyseenalaistettiin USA:n sitoutumista WTO-järjestelmään.

Jos Trump lähtee toimimaan WTO:n ulkopuolella, asettaa se kyseenalaiseksi koko WTO-järjestelmän olemassa olon ja nostaa kauppasodan riskiä merkittävästi. Tässä vaiheessa uutta linjaa voidaan kuitenkin pitää uhkailutaktiikkana ja keinona luoda neuvottuvoimaa Kiinaa vastaan. WTO:n tarjoama sääntöpohja kansainväliselle kaupalle on myös USA:n omien yritysten etu.