Nuorten ulkomaanjaksot ja ulkomaisten osaajien houkuttelu Suomeen ovat saman kolikon kaksi puolta

Kun nuoria rohkaistaan hankkimaan kansainvälistä kokemusta, he palaavat Suomeen uusien taitojen ja verkostojen kera, mikä parantaa Suomen houkuttelevuutta myös ulkomaisille osaajille, kirjoittavat EK:n työvoima- ja maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Mikko Räsänen ja Opetushallituksen opetusneuvos Riku Honkasalo Kauppalehdessä.

Kansainvälisyyttä korostetaan juhlapuheissa Suomen menestyksen elinehtona. Globaalien haasteiden ratkaisu ja pärjääminen kansainvälisessä kilpailussa edellyttävät sitä, että suomalaiset lähtevät maailmalle ja tuovat mukanaan uutta ja syvempää osaamista, monipuolista kielitaitoa ja verkostoja.

Samaan aikaan monilla aloilla on pulaa osaavasta työvoimasta, ja väestön ikääntyminen sekä kansainvälinen kilpailu luovat painetta houkutella ulkomaisia osaajia Suomeen.

Valitettavasti juhlapuheet ja todellisuus eivät kohtaa. Tilastot osoittavat, että opiskelijoiden ulkomaanjaksojen suosio on kaukana huippuvuosista niin korkeakoulutuksessa kuin toisen asteen koulutuksessakin. Lähtijöiden määrä laski jo ennen koronapandemiaa.

Synnyttää positiivisen kierteen

Valitettavan usein ulkomaisten osaajien houkuttelemisesta käyty keskustelu keskittyy yksityiskohtiin, kuten byrokratian esteisiin.

Suomelta puuttuu yhteinen suunta ja selkeä näkemys siitä, haluammeko todella olla osa kansainvälisiä työmarkkinoita ja houkutella tänne työvoimaa sekä uutta osaamispääomaa. Kannustaako yhteiskunnallinen ilmapiirimme tähän?

Työnantajat arvostavat kansainvälistä osaamista erityisesti silloin, kun heillä itsellään on vastaavaa kokemusta. Tämä synnyttää positiivisen kierteen.

Yritykset, joiden työntekijät ovat opiskelleet tai työskennelleet ulkomailla, ovat vastaanottavaisempia ja arvostavampia ulkomailla kerääntynyttä osaamista kohtaan ja arvostavat myös ulkomaisten työntekijöiden osaamista.

Kansainvälistä suuntautumista

Nuorten ulkomaanjaksoille lähteminen ja ulkomaisten osaajien Suomeen tulo ovat osaltaan ratkaisemassa Suomen pärjäämistä kansainvälisessä kilpailussa.

Kannustavan ilmapiirin luomisessa epäonnistuminen on Suomelle kaksinkertainen menetys. Jos Suomi ei näyttäydy houkuttelevana maana kansainvälisille osaajille, he suuntaavat muualle.

Samaan aikaan Suomen pitovoima heikkenee, ja kansainvälisyyttä arvostavat suomalaiset työntekijät siirtyvät työskentelemään ulkomaille. Tämä voi entisestään syventää jo nähtävissä olevia osaamispuutteita monilla avainaloilla.

Tarvitsemme avointa, hallinto- ja ammattirajoja ylittävää keskustelua siitä, haluaako yhteiskuntamme olla osaamisten suhteen vastaanottavainen ja kansainvälisesti suuntautunut. Haluammeko olla osa kansainvälisiä työmarkkinoita ja houkutella osaajia sekä osaamista Suomeen?

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 1.7.2024.