Opintotukikeskustelu pois poteroista!
Taas on alkanut eipäs-juupas väittely siitä, pitääkö Suomessakin ottaa käyttöön uusia keinoja korkeakouluopiskelun ja valmistumisen vauhdittamiseksi. Nyt olisi korkea aikaa siirtyä poteroista rakentavaan vuoropuheluun, toivoo EK:n korkeakoulupolitiikan asiantuntija Marita Aho.
– Haastamme mukaan kaikki osapuolet, niin hallinnon, poliittiset päättäjät kuin opiskelijajärjestötkin miettimään kanssamme, miten osaajat saadaan korkeakouluista työmarkkinoille nykyistä nopeammin ja nuorempina. Opintotukea ja opintojen rahoitusta ei voi sulkea pois keinovalikoimasta.
Tämänkertaisen väittelyn käynnisti valtiovarainministeriön tuore raportti. Kyse on niinkin isosta asiasta kuin hyvinvointipalvelujen turvaamisesta tuleville sukupolville. Kaikille lienee selvää, ettei veronkiristyksiä, palvelujen leikkauksia ja lainanottoa voi kestävyysvajeen korjaamiseksi loputtomasti lisätä. Silti raportin julkistamisesta ei mennyt kuin pari päivää, kun asemasota leimahti.
– Vastuulliseen taloudenpitoon kuuluu se, että yhteiskunnan kaikkien rakenteiden kestävyys tutkitaan. Ikärakenne menee Suomessa sellaiseen suuntaan, että on syytä olla huolissaan esimerkiksi koulutuksen tulevaisuudesta, Aho sanoo. Osaajat pitää saada työmarkkinoille nykyistä ripeämmin, jotta palveluilla on rahoituspohja myös jatkossa. Siksi EK on esittänyt, että opintotukeen rakennettaisiin riittävän hyvät kannusteet tavoiteajassa valmistumiseen.
Opintojen nopeuttamisesta ja opintotuen uudistumisesta on valmistunut useita selvityksiä. Kaikki nykytilaa kyseenalaistavat aloitteet on teilattu. Aivan uusimmassa, tämän vuoden alussa valmistuneessa opintotuen rakenteellisen kehittämisen raportissa näkyi kuitenkin myös soraääniä. Silti ollaan kaukana esimerkiksi Ruotsista, Norjasta ja Islannista, joissa on jo ryhdytty korjaustoimiin.
– EK on esittänyt, että opintotuki olisi pääosin lainamuotoista ja muuttuisi valmistumisen jälkeen opintorahaksi sitä suuremmalla osuudella, mitä ripeämmin opiskelija valmistuu. Norjassa tämä on toteutettu. Ei meilläkään kukaan voi ajatella niin, että koska nyt on näin, näin on oltava myös jatkossa. Tasavertaiset opiskelumahdollisuudet voidaan turvata, vaikka epäkohtiin tartutaan, Aho vakuuttaa.