Osumatarkkuutta julkiseen työnvälitykseen

Rekrytointikanavien toimivuus ja työvälityksen tehokkuus edistävät osaltaan työllisyyttä. Viime vuosien heikosta taloustilanteesta ja työelämän yleisestä murroksesta johtuen tällä hetkellä työnhakijoita on liikkeellä runsaasti. Samaan aikaan Suomessa on myös tilanteeseen nähden paljon avoimia työpaikkoja. 

– Työn ja tekijöiden kohtaaminen ei Suomessa toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Meillä on  runsaasti työtä hakevia henkilöitä ja rekrytointivaikeuksista kärsiviä yrityksiä. Enemmän kuin joka neljäs EK:n jäsenyritys raportoi kohdanneensa vuonna 2014 rekrytointivaikeuksia. Nämä hankaloittivat yli 13 000 työpaikan täyttämistä, kertoo EK:n asiantuntija Jenni Ruokonen. Tiedot perustuvat EK:n Henkilöstö- ja koulutustiedusteluun, missä on kartoitettu yritysten näkemyksiä julkisesta työnvälityksestä ja eri rekrytointikanavien käytöstä.

Digitaalisuus työnvälityksen valttina

Julkinen työnvälitys, työnhakijoiden suorat yhteydenotot ja henkilökohtaiset verkostot ovat yleisimpiä EK:n jäsenyritysten käyttämiä rekrytointikanavia. Rekrytointikanavan käytön yleisyys ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin kanavan tehokkuus.  Tieto avoimista työpaikoista ja niitä etsivistä työnhakijoista kohtaa internetissä, oli kyse sitten työ- ja elinkeinotoimistojen työpaikkasivustoista, muista verkossa toimivista työnhakusivustoista tai yritysten omista verkkosivuista. Digitaalisuus yhdistääkin tehokkaimmiksi nimettyjä rekrytointikanavia.

Vaikka digitaalisuuteen luotetaankin rekrytoinneissa, sosiaalinen media ei kuitenkaan nouse suosituimpien hakukanavien joukkoon. Sosiaalista mediaa (esim. LinkedIn, Facebook) rekrytoinneissa on käyttänyt alle viidennes yrityksistä. Tietyillä aloilla, kuten tieto- ja viestintäalalla, työpaikat liikkuvat aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Monilla yrityksillä sosiaalisen median käyttö rekrytoinneissa on jäänyt kuitenkin kokeilujen tasolle, sillä sen kautta saavutetut tulokset ovat yritysten vastausten perusteella olleet vaatimattomia.

TE-toimistoille kehuja ja kritiikkiä

Julkinen työnvälitys – eli työ- ja elinkeinotoimistojen palvelut – sai EK:n jäsenyrityksiltä sekä ruusuja että risuja. Vastanneista yrityksistä 60 prosenttia antoi julkiselle työvälitykselle hyvää palautetta. Etenkin avointen työpaikkojen verkkopalvelu sai kiitosta siitä, että sen kautta työpaikkailmoitukset saavat laajan näkyvyyden. Joka viides yritys oli tyytymätön TE-toimistojen palveluihin ja piti niitä tehottomina. rekrytointikanavana.

Tyytymättömyys johtui pääsääntöisesti siitä, että TE-toimistojen kautta tulleet työnhakijat eivät vastanneet työnantajan rekrytointitarpeita. Lisäksi kielteisten kokemusten taustalla vaikuttivat muun muassa toiminnan liiallinen muodollisuus ja jäykkyys sekä palvelutason vaihtelevuus eri puolella Suomea.

Mistä tehoa julkiseen työnvälitykseen?

Nykyinen heikko taloustilanne edellyttää lisää dynamiikkaa, vaikuttavuutta ja reagointinopeutta etenkin julkiseen työnvälitykseen. Mitä nopeammin työpaikat täyttyvät, sitä enemmän meillä on eväitä uusille työntekomahdollisuuksille ja koko yhteiskuntaa hyödyttävälle kasvulle.

– Yritysten näkökulmasta on tärkeintä, että toisilleen parhaiten soveltuvat työt ja tekijät kohtaavat mahdollisimman sujuvasti. Tämän vuoksi rekrytointiin on haettu tehoa henkilökohtaisista verkostoista tai rekrytointiapua tarjoavilta palveluntuottajilta. Julkiseen työnvälitykseen lisäpotkua saataisiin muun muassa hyödyntämällä yhä enemmän yksityistä työnvälitystä sen rinnalla sekä uudistamalla TE-toimistojen asiakaspalvelujärjestelmä aktiiviseksi ja älykkääksi työn ja tekijöiden yhteensovittamispalveluksi, korostaa Ruokonen.

• Henkilöstö- ja koulutustiedustelu: Osuvuutta rekrytointiin, tehoa työnvälitykseen