Palveluiden ja teollisuuden liitto takaa Suomen tulevaisuuden

Suomen taloustilanne ei ole niin synkkä kuin julkinen keskustelu usein antaa ymmärtää, sanotaan EVA:n Tästä Suomi elää -raportissa, joka tarkastelee Suomessa tehtyä työtä viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Toivomme lepää yllättävissä vientituotteissa ja uusissa, innovatiivisissa työllistäjissä – puun ja paperin kivijalkaa unohtamatta.

– Yllättävää on se, että kymmenessä vuodessa Suomessa tehtävän työn määrä itse asiassa lisääntyi työtunneittain laskettuna, tutkimukseen osallistunut Etlatieto Oy:n toimitusjohtaja Petri Rouvinen kommentoi.

Työn määrän kasvu näkyy etenkin palvelusektorilla: eniten lisääntyi yksityisten palveluiden alueella tehty työ. Koulutuksen, terveyden ja sosiaalialan työt kasvoivat yksityisellä sektorilla yhteensä 38 000 henkilötyövuodella, julkisellakin 14 000:lla. Kasvua oli myös muilla palvelualoilla ja rakentamisessa.

Teollisuus ja alkutuotanto sen sijaan supistuivat kymmenen vuoden säteellä, mutta tähän liittyy myös tilastoharha.

– Kun vaikkapa UPM palkkaa ikkunanpesijän ISS:ltä, muuttuu teollisuusyrityksessä tehtävä työ palvelutyöksi, Rouvinen kirkastaa.

Usein palvelut ja teollisuustyö asetetaan julkisessa keskustelussa vastakkain, mutta Rouvisen mukaan niitä on nykyisin lähes mahdotonta erottaa toisistaan.

– Ei ole yhtäkään palvelualan yritystä, joka pärjäisi ilman teollisuuden panosta, tai toisinpäin. Teollisuudesta tulee palveluvaltaisempaa ja palvelut lähenevät teollisuutta.

Tulevaisuudessa Suomen kasvu tuskin rakentuu yhden ainoan suuren työllistäjän varaan, vaan kasvu syntyy pienistä puroista. Yrityksissä tehty työ pilkkoutuu yhä pienempiin segmentteihin. Esimerkiksi hitsauslaitteita perinteisesti valmistanut yritys voi edelleen tehdä hitsauslaitteita, mutta itse ansaintalogiikka voi rakentua vaikkapa ulkopuolelle myytävien digitaalisten alustojen varaan.

Myös viiden viimeisen vuoden startup-buumi alkaa kantaa hedelmää. Nousussa ovat myös cleantech ja ympäristön huomioimiselle rakentuva bisnes. Ulkomaalaiset näyttävät olevan yhä kiinnostuneempia sekä suomalaisista kasvuyrityksistä että perinteisemmistä investoinneista.

Turkisnahoilla maailmanmarkkinoille

Palveluiden viennissä erilaiset liike-elämän palvelut muodostavat viennin suurimman kategorian. Tavaraviennin kärkeen nousevat perinteiset paperi ja sellu.
Hopeasijalla yllättävät kivennäisöljytuotteet, eli Suomesta vietävät erilaiset öljyjalosteet. Puhelinbuumin laannuttua puhelimet löytyvät tavaraviennin neljänneltä sijalta heti teräslevyjen jälkeen.

Untuva- tai villakangastakkien ystävän voi yllättää se, että Suomen maailmanmarkkinaosuudeltaan merkittävin vientituote koostuu turkisnahoista. Suhteellisen pienellä maailmanmarkkinalla etusija on helppo napata.

Turkisten jälkeen markkinaosuusmielessä seuraavina ovat tutut paperiteollisuuden koneet sekä paperi ja pahvi.

Työ jatkoi keskittymistään Uudellemaalle

Yksityisen sektorin työtunneista ylivoimaisesti suurin osa, 32,5 prosenttia, tehtiin vuonna 2012 Uudellamaalla. Tämä heijastelee osittain suomalaisten maantieteellistä jakautumista, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana työn keskittyminen pääkaupunkiseudulle on vain jatkunut.

– Hauska havainto on kuitenkin se, että työtuntien määrä lisääntyi kaikilla ELY-alueilla Varsinais-Suomen hienoista laskua lukuun ottamatta, Rouvinen sanoo.

Tätä voisi olla vaikea uskoa vain uutistarjonnan irtisanomisilmoituksia seuraamalla, mutta Rouvinen huomauttaa, että vuosiin 2007–2008 saakka Suomessa elettiin talousbuumin aikaa. Taantuma on koetellut vasta viime vuosina.

– Irtisanomisista uutisoidaan helposti, mutta kasvu tulee pieninä puroina. Tilanne ei ole aivan niin toivoton kuin valtamediaa seuraamalla luulisi. Pientä tuhkanripottelun harhaa on yleisessä mielialassa, Rouvinen arvioi.

Tällä hetkellä taloustilanne on hauraan toiveikas.

– Ulkomaisten ja kotimaisten investoijien mielenkiinto Suomea kohtaan on lisääntynyt. Startup-buumi jatkuu ja siihen liittyvät riskisijoitukset ovat hyvällä tasolla. Jatkavissa yrityksissä syntyvien työpaikkojen tuottavuusvaikutus on vihdoin kääntynyt positiiviseksi, minkä pitäisi näkyä myös työpaikkojen kasvuna, Rouvinen sanoo.

EVA Fakta: Tästä Suomi elää -tilannekatsaus

Teksti: Saija Räsänen, kuva: 123rf.com, Dmitry Kalinovsky