Poliittisten lakkojen halutaan loppuvan
EK:n Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista (51 %) ei hyväksy, että ay-liike jatkaa poliittisia lakkojaan vielä pääsiäisenkin jälkeen. Kansan enemmistö ymmärtää selvästi poliittisten lakkojen kustannukset yrityksille, palkansaajille ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle.
Muissa kyselyissä lakkojen hyväksyttävyys on ollut vähenemään päin kevään aikana. EK:n teettämässä kyselyssä enää alle puolet suomalaisista (48 %) hyväksyi käynnissä olevat poliittiset lakot.
Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy 27.-28.3.2024 välisenä aikana. Kysely laitettiin liikkeelle vasta sen jälkeen, kun SAK oli ilmoittanut 27.3. uusista lakoista.
Kasvavat menopaineet halutaan rahoittaa lisäämällä työntekoa
EK halusi kysyä suomalaisten mielipiteitä julkisen sektorin tärkeimmistä tehtävistä. Maan ulkoinen ja sisäinen turvallisuus nousivat selvästi suurimmiksi, kun vastaajia pyydettiin nimeämään kolme tärkeintä tehtävää annetuista vastausvaihtoehdoista. Tärkeimpien tehtävien myötä kasvavat tarpeet halutaan rahoittaa lisäämällä työntekoa. Tätä mieltä kyselyssä oli 67 % vastaajista. Vain 22 % kannatti rahoituskeinona nykyisten verojen kiristämistä. Suomalaiset karsastavat velanottoa, sillä vain neljä prosenttia kannatti lisävelanottoa menotarpeiden kattamiseksi.
Jos ensimmäisessä kysymyksessä mainittujen julkisen sektorin tärkeimpien tehtävien hoito vaarantuu, enemmistö suomalaisista (51 %) ei hyväksy lakkoja. Vain 39 % hyväksyy tässä tapauksessa ay-liikkeen järjestämät poliittiset lakot.
Suomalaisten mielestä keskeisimmät syyt poliittisille lakoille ovat työelämään mahdollisesti tulevien heikennysten estäminen (61 %) sekä liittojen pelko oman vaikutusvallan heikkenemisestä (43 %), kun vastaajat saivat valita kaksi annettua vaihtoehtoa. Liittojen vastustus hallituksen politiikkaa vastaan ylipäänsä piti lakkojen syynä 36 % vastaajista.
Otos muodostettiin satunnaisotantana Taloustutkimuksen Internet-paneelista. Otos painotettiin vastaamaan 18-vuotta täyttäneitä suomalaisia iän, sukupuolen, asuinpaikan ja puoluekannan mukaan. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1 020 vastaajaa. Tilastollinen virhemarginaali on 95 %:n luotettavuustasolla koko otoksesta suurimmillaan noin ± 3,0 prosenttiyksikköä.
