Ryskyvätkö korkeakoulujen rakenteet?
Parin viikon sisään on julkistettu kolme analyysia korkeakoulukentän rakenteista ja niiden kehittämisestä. Julkinen keskustelu Suomen osaamisen laadusta ja kehittämisestä käy nyt kuumana. Yhteinen tilannekuva on rakennettu ja seuraavaksi tarvitaan toimeenpanoa.
EVA julkaisi teesinsä otsikolla ’Innovaatioiden perusta murenee’. Tähän analyysiin Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri ja Helsingin yliopiston dekaani Arto Mustajoki olivat koonneet yhdeksän ehdotusta yliopistojärjestelmän korjaamiseksi. Radikaalein ehdotus koski opetus- ja tieteenalayksikköjen puolittamista nykyisestä noin 140 yksikköön.
Kansainvälinen asiantuntijaryhmä puolestaan esitti listan suosituksista opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannon pohjalta. Technopolis Groupin raportissa kehittämisen painopisteitä haetaan kansainvälisten mallien pohjalta. Erityishuomiota on kiinnitetty niin sanotun duaalimallin (yliopistot ja AMK:t) mahdolliseen uudistamiseen. Ryhmä suosittelee, ettei duaalimallia pureta kokonaan, mutta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaa olisi syytä arvioida samoilla laatukriteereillä.
Suomen yliopistot Unifi ry:n toimesta julkistettiin koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellisen kehittämisen ja profiloinnin hankkeet viidellä alalla: yhteiskuntatieteet, kauppatieteet, luonnontieteet, vieraat kielet ja kulttuurit sekä lääketiede. Tavoitteena on ollut parantaa ko. alojen koulutuksen ja tutkimuksen laatua, joka merkitsee päällekkäisyyksien purkamista sekä profiloituneiden koulutus- ja tutkimuskokonaisuuksien luomista. Raportit tuottivat lukuisan joukon ehdotuksia alojen työnjaosta yliopistojen kesken.
Kaikissa analyyseissa jaetaan sama tilannekuva: Suomen tieteen tila on suhteellisesti heikentynyt verrattuna moniin vertailumaihin. Yliopistoissa tieteenalayksiköt ovat liian pieniä ja niitä on liian monta. Valtiontaloutta kohtaava niukkuus aiheuttaa myös sen, että merkittävästi lisää tehoa voidaan saada vain rakenteellisten ratkaisujen kautta.
– Ratkaisun avaimet ovat nyt korkeakoulujen itsensä käsissä, joihin nämä analyysit antavat hyvän pohjan. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi tukea vahvemmin, esimerkiksi rahoitusmallin kautta profiloinnin ja työnjaon toteutumista. Jos halutaan päästä lähemmäksi EVA:n esittämää yksikköjen määrän puolittamisen tavoitetta, tarvitaan myös yli alojen menevää profilointia ja työnjakoa, toteaa EK:n asiantuntija Jari Konttinen.
– Yllättäviä aloitteita myös kaivataan, josta hyvänä esimerkkinä Tampereella käynnissä oleva kolmen korkeakoulun niin sanottu Tampere3 –hanke. Siinä on tarkoitus kahden yliopiston ja yhden ammattikorkeakoulun pohjalta muodostaa kokonaan uusi korkeakoulu, toteaa EK:n asiantuntija Marita Aho.
