Suomen ja työelämän muutos huomioitava, kun koulutusta uudistetaan vuoteen 2040
Suomen on aika tehdä isoja valintoja siitä, mihin suuntaan se uudistaa koulutusjärjestelmäänsä. EK:n mukaan lähtökohdaksi on otettava kolme avainteemaa: työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin vastaaminen, digitalisaation ja teknologian parempi hyödyntäminen sekä Suomen kansainvälistymisen tukeminen.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan suuntaviivoja, joilla koulutusjärjestelmää halutaan uudistaa vuoteen 2040 mennessä. Tätä koskevan koulutuspoliittisen selonteon lausuntokierros päättyi juuri.
Yleisenä huomiona EK:n koulutusasiantuntija Mikko Vieltojärvi harmittelee, että esityksestä puuttuu innostava ja tulevaisuuteen katsova visio:
”Nyt olisi ollut tarvetta kunnianhimoiselle ja laajapohjaisesti valmistellulle visiolle, joka viitoittaisi koulutusjärjestelmän kehittämistä pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Valitettavasti selonteossa esitelty tavoitetila on pikemminkin kuvaus siitä, missä meidän pitäisi jo olla, eikä visio 2040-luvun koulutuksesta. Selontekoon kaivataan kipeästi näkemyksiä ja toimenpiteitä esimerkiksi oppimis- ja osaamistulosten vahvistamiseen, koulutuksen työelämäyhteyteen ja uusiin oppimisympäristöihin liittyen. ”
Selonteossa tunnistetaan kyllä koulutuksellisen tasa-arvon ja syrjäytymisen ehkäisemisen tärkeät teemat, mutta se ei riitä. Vieltojärven mukaan nyt pitäisi huomioida suomalaisen yhteiskunnan kehityssuunnat ja muutostarpeet pitkälle tulevaisuuteen.
”Digitalisaatio ja teknologian kehitys sekä esimerkiksi ilmastonmuutos ovat ilmiöitä, joiden vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin selonteon olisi ehdottomasti pitänyt tarttua. Nurinkurista kuitenkin on, että opetus- ja kulttuuriministeriö näkee digin enemmänkin uhkana opiskelijoiden tasa-arvolle, vaikka se pitäisi hyödyntää valtavana mahdollisuutena tarjota vaikkapa yhtäläiset kielivalinnat kaikille asuinkunnasta riippumatta.”
Samoin olisi pitänyt huomioida kansainvälistymisen eteneminen tulevina vuosikymmeninä:
”Suomalainen arki ja työelämä kansainvälistyvät jo maahanmuuton kautta. Sen rinnalla kiristyy yritysten kilpailu kansainvälisistä osaajista. Laajasta englanninkielisestä koulutustarjonnasta tulisi kehittää vetovoimatekijä Suomelle. Harmillisesti tätä ei tunnisteta selonteossa lainkaan. ”
Sidosryhmille ja asiantuntijoille aito vaikutusmahdollisuus
Vieltojärvi kantaa huolta myös koulutuspolitiikan valmisteluprosessista. Koulutusta halutaan juhlapuheissa kehittää ”kenttää kuunnellen”, mutta todellisuudessa monien tärkeiden uudistusten valmistelu tapahtuu yhä keskusjohtoisemmin.
Tästä on tuoreita kokemuksia myös esimerkiksi oppivelvollisuusuudistuksesta, jossa sidosryhmien kuuleminen oli monella tapaa vain hallinnollinen muodollisuus.
”Verkkoaivoriihien järjestäminen ei ole kentän osallistamista! Olen varma, että koulutuspoliittisen selonteon valmistelukin olisi noussut ihan uudelle tasolle, jos sen tukena olisi ollut edustavan ohjausryhmän näkemyksiä ja huomioita.”
Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on nyt näytön paikka siinä, miten runsaasta lausuntopalautetta hyödynnetään ja kunnianhimon tasoa nostetaan. Suomen koulutusjärjestelmän tulevaisuutta rakennetaan vain yhteistyössä.
