Suomen rahoitusjärjestelmä euroalueen paras
OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhisen mukaan suomalaisen pankkisektorin luotonmyöntökyky ja lainojen saatavuus ovat säilyneet hyvinä, vaikka lainaehdot ovat kiristyneet. Luottohanat eivät ole kertaakaan sulkeutuneet vuonna 2007 alkaneen kriisin aikakaudella.
Karhinen muistuttaakin 31.10. ilmestyvän EK:n Prima-lehden haastattelussa, että suomalaisten ei pitäisi omilla kansallisilla päätöksillään rapauttaa rahoitusjärjestelmää.
– Kun suhdannekäänne tapahtuu, pankeista ei tule talouskasvumme puollonkaulaa, elleivät päättäjät niin halua.
Rahoituksen puute ei ole Suomen ongelma, kasvun puute on, sanoo Karhinen.
Osa Suomen pienistä ja keskisuurista yrityksistä tuntee kohdanneensa vaikeuksia rahoituksen saannissa, kun pankit vetoavat sääntelyyn ja uusiin veroihin. Ne kohdistuvat ankarimmin riskipitoisimpiin yritysluottoihin. Reijo Karhisen mukaan yleistämistä pitäisi kuitenkin välttää.
– Lainaehdot ovat kiristyneet, mutta ongelmia vieraan pääoman saatavuuden osalta korostetaan helposti liikaa. Rahaa maailmassa on riittävästi. On syytä katsoa kokonaiskuvaa. Rahoituksen saannin ehto on se, että yrityksellä on riittävästi omaa pääomaa, luottamuspääomaa ja osaamista.
Karhinen sanoo olevansa pettynyt siihen, miten huonosti osa tärkeimmistä päättäjistämme ymmärtää rahoitusjärjestelmän toimintalogiikkaa ja haavoittuvuutta.
– Pankkien sääntelyssä ja verotuksessa on pidättäydyttävä ylimääräisistä kansallisista virityksistä, jotka vain heikentävät pankkien luotonmyöntökykyä ja vääristävät lainamarkkinoita. Lyhytnäköisten veroratkaisujen kansantaloudelliset kustannukset kasvavat huomattavasti epävarmoja verotuottoja suuremmiksi.
Karhisen mukaan pankkivero on tyypillinen esimerkki keksinnöstä, jolla poliitikot kompastuivat omaan nokkeluuteensa.
– Veroja ja byrokratiaa lisäämällä ei luoda kestävää talouskasvua eikä halukkuutta investoida. Näiden sijaan tulisi kasvattaa luottamuspääomaa. Vuoropuhelu valtiovallan ja elinkeinoelämän välillä voisi olla tavoitteiltaan yhdensuuntaisempaa.
