Suomi ilmastoratkaisujen kärkimaaksi
Ilmastonmuutos on noussut vuoden 2019 vaalien keskeiseksi teemaksi. Julkinen keskustelu on tähän asti painottunut siihen, hoitaako Suomi Pariisin sopimuksen velvoitteensa ja millaisia muutoksia, velvoitteita, kieltoja ja veroja tämä vaatisi. Keskustelussa varjoon on jäänyt se, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvittava transformaatio luo valtavat liiketoimintamahdollisuudet. Vaikka Suomen omat päästöt ovat pieniä globaalissa mittakaavassa, on Suomen ja suomalaisten toimijoiden hyvä olla kehityksen kärjessä.
Climate Leadership Coalitionin fasilitoimassa tilaisuudessa keskiviikkona 27.3. kuusi suurinta puoluetta, elinkeinoelämän edustajat ja Sitran ja Smart & Clean -säätiön edustajat keskustelivat, millaisia liiketoimintamahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvittava muutos tuo ja miten Suomeen saataisiin ilmastoliiketoimintaan liittyviä investointeja, työpaikkoja ja kasvatetaan vientiä. Lisäksi esitettiin investoijien näkökulmia Suomen kilpailukyvyn kasvattamiseksi.
Puolueista mukana olivat Keskusta, Kokoomus, Perussuomalaiset, SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät. Elinkeinoelämää tilaisuudessa edustivat Business Finland, Elinkeinoelämän keskusliitto, Energiateollisuus, Finanssiala ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ja Teknologiateollisuus.
Yrityssektorin edustajat esittivät, että puhtaiden ratkaisujen investointien houkutteluun vaikuttavat maiden:
- ilmastotoimiin liittyvien ohjaus- ja politiikkatoimien ennustettavuus ja vakaus,
- aktiivisuus kansainvälisten markkinoiden kehittämisessä,
- lainsäädännön, mm. luvituksen, ajantasainen uudistaminen,
- työvoiman osaamis- ja koulutustaso ja panostukset T&K, kokeilu- ja kaupallistamisympäristöihin,
- julkisen hankinnan progressiivisuus ja kansalaisten aktiivisuus,
- keskeisten tuotannontekijöiden kilpailukyky,
- yritysten ilmastostrategioiden laajuus ja systemaattisuus sekä
- kasvun mahdollistavan rahoituksen saatavuus.
”Elinkeinoelämän keskusliitto on sitoutunut 1,5C asteen tavoitteeseen. Suomi on tällä hetkellä yksi maailman parhaista cleantechin innovaatiomaista ja haluamme jatkossakin olla etujoukoissa ratkaisemassa ilmastohaastetta. Tämä edellyttää hallittua rakennemuutosta ja näkymää tuleville vuosikymmenille,” esitti EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Suomen cleantech-liikevaihdon arvioidaan olevan yli 25 miljardia euroa, yli kolmannes Suomen kokonaisviennistä. Vuonna 2016 Suomi arvioitiin maailman vihreimmäksi maaksi Environmental Performance Indexissä ja vuonna 2017 kakkoseksi The Global Cleantech Innovation Indexissä. Vuoden 2018 Environmental Performance Indexissä sijoituksemme oli pudonnut kymmenen pykälää ja Ilmasto-energiakategoriassa olimme sijalla 42. Ranking-pudotus on yksi indikaatio kilpailun kiristymisestä. Yhä useammat maat, kaupungit ja maakunnat haluavat pienentää hiilijalanjälkeään ja samalla houkutella alan investointeja.
”Myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) tukee 1,5C-asteen tavoitetta. Maankäyttösektoreilla, metsien ja peltokasvien kasvulla sekä maaperän hiilensidonnalla on ratkaiseva rooli tavoitteen toteuttamisessa. Päästöjä tasapainottava hiilensidonta ja hiilineutraali biotalous tarjoavat merkittäviä kasvumahdollisuuksia, joiden kehittämistä on syytä entistä tarmokkaammin seuraavalla hallituskaudella edistää,” toteaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
”Energiamurros on yksi kaikkien aikojen suurimmista liiketoimintamahdollisuuksista ja innovaatiopolitiikan tulisi tukea yritysten ponnisteluja vientikelpoisten ratkaisujen luomisessa. Päästövähennysten osalta on tärkeää, että ne toteutetaan kustannustehokkaasti ja markkinaehtoisesti, välttäen kansallisten toimien ja EU-päästökaupan välisiä päällekkäisyyksiä ja ristiriitaisuuksia”, totesi EK:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Lundmark.
Lisätietoja:
Jouni Keronen, CLC, jouni.keronen(at)clc.fi p. 050 4534881
Matti Kahra, EK, matti.kahra(at)ek.fi p. 040 5210320
Anssi Kainulainen, MTK, anssi.kainulainen(at)mtk.fi, p. 050 596 1541
