Suomi pärjäsi erinomaisesti kansainvälisessä osaamisvertailussa

Työn vaatimukset ja suomalaisten osaaminen vastaavat hyvin toisiaan. OECD:n kansainvälisessä aikuistutkimuksessa selvitettiin osaamista ja sen käyttöä työssä. Tieto- ja viestintätekniikan käyttötaito on tärkeä kansalaistaito.

Suomalaisten lukutaito ja numerotaito ovat kansainvälisessä vertailussa erinomaisia. Tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisutaidossa suomalaiset ovat myös kansainvälisen vertailun kärkimaiden joukossa.

Keskustelua elinikäisen oppimisen edellytyksistä

Elinikäisen oppimisen neuvoston järjestämässä keskustelutilaisuudessa 9.10. käytiin keskustelua yhdessä aikuiskasvatuksen tutkimusseuran edustajien kanssa PIAAC-tutkimuksen ensimmäisistä tuloksista. Keskustelussa todettiin, että suomalaisten hyviin keskimääräisiin tuloksiin vaikuttavat erityisesti 20-39-vuotiaiden hyvät taidot, vanhimpien ikäryhmien taidot ovat OECD-maiden keskimääräisellä tasolla.

Keskustelussa nousi esiin mm. seuraavat näkökulmat:

• Suomessa viestitään ongelmakeskeisesti ja unohdetaan, että Suomi on pärjännyt erittäin hyvin kansainvälisessä vertailussa.
• Sukupuolten erot tasottuvat vanhemmissa ikäryhmissä, vaikka perusopetuksen PISA-tutkimuksessa suomalaistytöt pärjäävät poikia paremmin.
• Digitaalista osallisuutta on edelleen vahvistettava kaikissa ikäryhmissä, tässä esimerkiksi vapaan sivistystyöllä on tärkeä rooli.
• Tieto- ja viestintäteknologian taitojen merkitys korostuu eri elämän vaiheissa perusopetuksesta lähtien.
• Tutkimus rajautuu työikäisiin, mutta elinikäisen oppiminen ei lopu eläkkeelle jäämiseen.

– Elinikäisen oppimisen edellytysten näkökulmasta on tärkeää katsoa koulutusjärjestelmää jatkumona. Perusopetus luo elinikäiselle oppimiselle perustan, mutta oppimista tapahtuu läpi työuran ja elämän, eikä se rajaudu vain muodolliseen koulutukseen, toteaa koulutusasiantuntija Mirja Hannula EK:sta.

– Koulutuspolitiikassa on tarpeetonta asettaa vastakkain nuorten ja aikuisten  koulutusta. Koulutusjärjestelmän tulee tukea sekä työuran alkuvaiheessa olevien nuorten siirtymistä työelämään että työuran aikaista osaamisen kehittämistä. Koulutusjärjestelmää ei voida kuitenkaan kehittää vain yksilöiden osaamistarpeiden näkökulmasta, vaan työelämässä tarvittava osaaminen tulee pitää jatkossakin vahvasti mukana koulutusjärjestelmän uudistusten valmistelussa, jatkaa Hannula.

Suomessa hyvät vaikuttamismahdollisuudet työssä

Tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin mm. kuinka paljon he käyttävät työssään tiedon käsittelyn taitoja. Näitä tutkimuksessa olivat lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen, tietotekniikkaa ja ongelmanratkaisu. Lisäksi tiedusteltiin työn kannalta keskeisten ns. geneeristen taitojen käyttöä. Geneerisiksi taidoiksi määriteltiin omaan työhön vaikuttaminen ja oman työn organisointi, henkilöihin vaikuttaminen, yhteistyö työtovereiden kanssa, työssä oppiminen, käden taidot ja tarkkuus sekä ruumiillinen ponnistelu.

Suomessa vastaajien omat arviot eri taitojen käytöstä ovat lähellä kansainvälistä keskiarvoa. Työntekijät voivat Suomessa vaikuttaa omaan työhönsä enemmän, yhteistyötä työtovereiden kanssa ja ruumiillista ponnistelua sen sijaan on vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Omaan työhön vaikuttamisessa Suomi on neljän kärkimaan joukossa.

PIAAC 2012 kaikkien aikojen laajin aikuisten perustaitoja koskeva tutkimus, jossa on arvioitu 24 maan 16–65-vuotiaiden lukutaidon, numerotaidon ja tietotekniikkaa soveltavan ongelmanratkaisutaidon tasoa ja käyttöä.

Kansainvälisen aikuistutkimuksen ensituloksia (opetus- ja kulttuuriministeriö/pdf)

Lisätietoja: Mirja Hannula
etunimi.sukunimi@ek.fi
puh. 09 4202 2232