Takaisku päästökaupalle: hintaohjailu hyväksyttiin EU:n parlamentissa

Euroopan parlamentti hyväksyi tänään direktiivimuutoksen, jolla päästöoikeuksien huutokauppoja voidaan lykätä (ns. backloading). Suomalaisten on varauduttava maksamaan sähköstään jopa 150 miljoonan euron vuosittaista lisälaskua.

EU:n komissio haluaa lykätä kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien huutokauppoja usealla vuodella eteenpäin tai mahdollisesti jopa mitätöidä päästöoikeuksia pysyvästi. Taustalla on komission tavoite saada nostettua päästöoikeuksien hintaa vähentämällä niiden tarjontaa. Hintamanipulaation avulla komissio pyrkii vauhdittamaan investointeja päästöttömään energiaan.

Markkinamekanismi vesittyy ja sähkön hintaan nousupaineita

EK:n asiantuntija Kati Ruohomäki on pettynyt parlamentin äänestystulokseen:

– Eurooppa kaipaa kipeästi investointeja sekä teollisuuteen että energiaan.  Niiden toteutuminen edellyttäisi vakaata ja ennakoitavaa toimintaympäristöä sekä selkeitä pelisääntöjä. Siksi olisi ollut välttämätöntä pidättäytyä backloadingin kaltaisista poliittisista väliintuloista ja antaa päästöoikeuden hinnan muodostua markkinaehtoisesti.

Huutokauppojen lykkääminen 900 miljoonan päästöoikeuden verran on Ruohomäen mukaan karhunpalvelus Euroopan kilpailukyvylle ja työllisyydelle. Vaikutukset ovat erityisen haitallisia energiaintensiivisen Suomen elinkeinoelämälle.  Sähkönkäyttäjien energiakustannukset voivat nousta jopa 150 miljoonalla eurolla vuodessa.  Tällä on vaikutusta myös kansalaisten arkeen esimerkiksi heikentyvän ostovoiman kautta.

Komission ajama hintaohjailu ei ole perusteltua myöskään päästövähennysten näkökulmasta. EU:n päästökauppasektori tulee joka tapauksessa saavuttamaan sille annetun vuoden 2020 päästövähennystavoitteen, Ruohomäki muistuttaa.

Seuraavana edessä neuvoston ja parlamentin vääntö

Nyt päästökauppojen lykkäys etenee parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluun.  Neuvoston kanta ratkennee vasta Saksan syyskuisten vaalien jälkeen. Ratkaisevaa on se, saavuttavatko parlamentti ja neuvosto tämän jälkeen yksimielisyyden. Prosessin lopputulos selvinnee loppuvuoden aikana.

Syksyllä tullee käsittelyyn myös komission ehdotukset päästökaupan rakenteellisista muutoksista, joista yhtenä vaihtoehtona on mainittu päästöoikeuksien pysyvä mitätöiminen.

Sekä Euroopassa että Suomessa fokus tulisi nyt siirtää vuoteen 2030 tähtäävän energia- ja ilmastopolitiikan valmisteluun. Komissiolta odotetaan mahdollisesti jo loppuvuonna ehdotuksia vuoteen 2030 ulottuvista ilmastotavoitteista ja lainsäädäntöhankkeista.

Lisätiedot:
Asiantuntija Kati Ruohomäki
puh. 040 767 5684
etunimi.sukunimi@ek.fi