Taloudellisen työnantajan käsite käyttöön Ruotsissa 1.1.2021 alkaen

Ruotsissa on otettu 1.1.2021 alkaen käyttöön taloudellisen työnantajan käsite, jolla voi olla vaikutusta Ruotsissa työskentelevien työmatkalaisten ja lyhyellä työkomennuksella olevien henkilöiden verotukseen.

Jos suomalaisyrityksen työntekijä työskentelee Ruotsissa yli 15 työpäivää kerrallaan tai yli 45 työpäivää vuodessa:

• Työntekijän palkka ko. työskentelystä voi tulla Ruotsissa veronalaiseksi, vaikka työnantaja on suomalainen eikä oleskelu Ruotsissa ylitä 183 päivää
• Suomalaiselle työnantajalle voi tällöin syntyä ennakonpidätys- ja ilmoitusvelvollisuus sekä työnantajarekisteröintivelvollisuus Ruotsiin
• Velvoitteet syntyvät, jos tilanteen katsotaan rinnastuvan henkilöstönvuokraukseen, mutta myös jos työntekijän ”taloudelliseksi työnantajaksi” muutoin katsotaan ruotsalainen konserniyhtiö tai muu ruotsalainen yhtiö
• Muiden lyhyiden työmatkojen ja esim. alihankintaprojekteihin liittyvän lyhytaikaisen työskentelyn yhteydessä em. velvoitteita ei jatkossakaan pitäisi yleensä syntyä, jos työnantaja on suomalainen eikä Ruotsissa oleskelu ylitä 183 päivää
• Sääntöihin liittyy tulkinnanvaraisuutta ja tämä artikkeli käsittelee niitä vain yleisellä tasolla – oikea tulkinta kussakin yksittäistapauksessa on syytä varmistaa etukäteen veroneuvonantajalta tai Ruotsin verohallinnolta

Taloudellisen työnantajan käsitteellä tarkoitetaan yksinkertaistaen sitä, että työnantajana pidetään verolainsäädännössä ja verosopimusmielessä sitä tahoa, jonka johdon ja valvonnan alaisuudessa työtä tosiasiassa tehdään. Arviointi tehdään riippumatta siitä, minkä yhtiön kanssa työntekijä on tehnyt työsopimuksen ja mistä työntekijän palkka maksetaan.

Taloudellisen työnantajan käsite tulee sovellettavaksi Ruotsissa, kun työntekijän katsotaan tosiasiassa työskentelevän ruotsalaisen yhtiön johdon ja valvonnan alaisena, ja kun työpanos tosiasiassa pääosin hyödyttää ruotsalaista yhtiötä. Arviointi on kokonaisarviointia, jossa otetaan huomioon se, laskutetaanko työntekijän palkkakulu ruotsalaiselta yhtiöltä, kumman yrityksen toimintaan työntekijän työtehtävät kiinteämmin liittyvät ja kumpi yhtiö esimerkiksi:

• kantaa riskin tehdystä työstä,
• ohjeistaa työntekijää siitä, miten työ on tehtävä,
• järjestää työtilat ja huolehtii tarvittavista työvälineistä ja tarvikkeista
• päättää, paljonko työntekijöitä kulloinkin tarvitaan ja mitkä heidän osaamisvaatimuksensa ovat
• päättää, kuka työntekijä tekee minkäkin työtehtävän
• päättää lomista ja työvuoroista

Ruotsissa tehdystä työstä saatu palkka voi taloudellinen työnantaja -käsitteen myötä tulla Ruotsissa veronalaiseksi jopa ensimmäisestä Ruotsissa työskennellystä työpäivästä lähtien, vaikka työntekijä asuisi Suomessa ja työnantajayritys olisi suomalainen.

Poikkeuksen palkan veronalaisuuteen Ruotsissa muodostaa enintään 15 työpäivän yhtäjaksoinen työskentely Ruotsissa. Jos 15 työpäivän raja ei ylity, ei ole tarpeen arvioida, onko työntekijän taloudellisen työnantajan katsottava olevan Ruotsissa, eikä työntekijän palkka voi tällä perusteella tulla Ruotsissa veronalaiseksi. Jos henkilöllä on Ruotsissa taloudellinen työnantaja ja työskentelyjakso on pidempi kuin 15 työpäivää, hänen palkkansa voidaan katsoa Ruotsissa veronalaiseksi työskentelyjakson alusta saakka. Työskentelyjakson ei Ruotsin verohallinnon ohjeiden mukaan katsota katkeavan pelkästään maasta poistumisen perusteella, vaan 15 työpäivän laskennan alkaminen alusta edellyttää, että henkilö on välillä työskennellyt ulkomailla.

Työntekijän palkka voidaan katsoa Ruotsissa veronalaiseksi myös useiden 15 työpäivää lyhyempien työmatkojen perusteella, jos hänen yhteenlasketut työskentelypäivänsä Ruotsissa kalenterivuoden aikana ylittävät 45 työpäivää. Tällöin verovelvollisuus alkaa siitä työskentelyjaksosta, jonka kestäessä 45 työpäivän raja ylittyi.

Mikäli taloudellisen työnantajan käsite ei sovellu, eli henkilön katsotaan ”taloudellisestikin” arvioiden työskentelevän tosiasiassa ulkomaisen (esim. suomalaisen) eikä ruotsalaisen yhtiön lukuun, noudatetaan aiemminkin voimassaolleita periaatteita, eli esimerkiksi verosopimuksen ns. 183 päivän sääntöä. Tällöin Ruotsi ei verota suomalaisyrityksen Suomessa asuvan työntekijän palkkaa Ruotsissa tehdystä työstä, jos oleskelu Ruotsissa ei ylitä 183 päivää 12 kuukauden aikana, eikä suomalaisella työnantajalla ole Ruotsissa kiinteää toimipaikkaa, jota rasitettaisiin ko. palkkakululla.

Ruotsin verotukselliset muutokset ja taloudellinen työnantaja -käsitteen käyttöönotto voivat siten aiheuttaa muutoksen esimerkiksi tapauksiin, joissa suomalaisella konsernilla on Ruotsissa erillinen konserniyhtiö ja Suomen yhtiön palveluksessa oleva henkilö tekee pitkähköjä ja/tai useita työmatkoja kyseiseen yhtiöön.

Taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönoton yhteydessä Ruotsissa on muutettu myös ulkomaisen työnantajan verovelvoitteita. 1.1.2021 alkaen ulkomaiselle työnantajalle muodostuu lähtökohtaisesti velvollisuus rekisteröityä Ruotsin työnantajarekisteriin, raportoida Ruotsissa tehdystä työstä maksettu palkka Ruotsin veroviranomaisille ja toimittaa ennakonpidätys Ruotsiin, jos yrityksen työntekijän palkka on Ruotsissa veronalaista. Näitä velvoitteita ei lähtökohtaisesti voi siirtää ruotsalaiselle yhtiölle.

Käytännön tilanteita

Esimerkki 1

Suomessa asuva Hanna työskentelee Ruotsissa yhtäjaksoisesti kolmen työviikon ajan viitenä päivänä viikossa, eli yhteensä 15 työpäivää. Tämän jälkeen Hanna tulee viikonlopuksi Suomeen, mutta palaa heti maanantaina Ruotsiin ja työskentelee siellä vielä neljännenkin viikon maanantaista perjantaihin. Tämän jälkeen Hanna palaa Suomeen. Hannan katsotaan Suomessa käynnistä huolimatta työskennelleen Ruotsissa yhtäjaksoisesti 20 työpäivän ajan, ja on arvioitava, onko hänen taloudellinen työnantajansa Ruotsissa. Jos Hannalla katsotaan olevan Ruotsissa taloudellinen työnantaja, hänen palkkansa voidaan katsoa Ruotsissa veronalaiseksi työskentelyjakson alusta lukien. Tällöin palkan maksavalle suomalaiselle työnantajalle syntyy lähtökohtaisesti velvollisuus toimittaa palkasta Ruotsin ennakonpidätys ja antaa ruotsalainen työnantajan ilmoitus sekä rekisteröityä Ruotsin työnantajarekisteriin.

Esimerkki 2

Suomessa asuva Heikki työskentelee Ruotsissa yhtäjaksoisesti kolmen työviikon ajan viitenä päivänä viikossa, eli yhteensä 15 työpäivää. Tämän jälkeen Heikki tulee viikonlopuksi Suomeen ja työskentelee työnantajansa Suomen toimistolla maanantain ja tiistain. Keskiviikkona Heikki palaa Ruotsiin ja työskentelee siellä neljännen viikon loppupuolen keskiviikosta perjantaihin. Tämän jälkeen Heikki palaa Suomeen. Heikin Ruotsissa työskentelyn katsotaan katkenneen hänen työskenneltyään välillä Suomessa. Koska kumpikaan työskentelyjakso ei ylitä 15 työpäivää, ei ole tarpeen arvioida, onko hänen taloudellinen työnantajansa Ruotsissa. Heikin palkka  ei tule Ruotsissa veronalaiseksi.

Esimerkki 3

Suomessa asuva Matti työskentelee Ruotsissa kalenterivuonna 2021 6 jaksoa 9 päivää kerrallaan, ja työskentelee aina kunkin jakson välillä varsinaisella työpaikallaan Suomessa. Hän ei tule Ruotsissa verovelvolliseksi viiden ensimmäisen työskentelyjakson perusteella (15 työpäivää / työskentelyjakso ei ylity, ja 9 x 5 pv = 45 pv è 45 pv raja ei ylity). Kuudennella työskentelyjaksolla 45 työpäivän raja ylittyy, ja on tarkasteltava, onko Matin taloudellinen työnantaja Ruotsissa. Jos Matilla tällöin katsotaan olevan Ruotsissa taloudellinen työnantaja, hänen palkkansa voidaan katsoa Ruotsissa veronalaiseksi kuudennesta työskentelyjaksosta alkaen (mutta ei aiempien työskentelyjaksojen osalta). Tällöin palkan maksavalle suomalaiselle työnantajalle syntyy lähtökohtaisesti velvollisuus toimittaa kuudennen työskentelyjakson palkasta Ruotsin ennakonpidätys ja antaa ruotsalainen työnantajan ilmoitus sekä rekisteröityä Ruotsin työnantajarekisteriin.

Esimerkki 4

A Oy:n työntekijöitä on menossa vuonna 2021 Ruotsiin työkomennukselle. Tiedossa ei ole vielä, kuinka kauan työkomennus kestää (alle tai yli 183 päivää, mutta yli 45 päivää). A Oy:llä ei ole Ruotsissa tytäryhtiötä, vaan sille muodostuu Ruotsiin kiinteä työpaikka. Palkkakulu vähennetään kiinteän toimipaikan verotuksessa.

Työntekijöiden palkka katsotaan molemmissa tilanteissa (komennuksen kesto alle tai yli 183 päivää) veronalaiseksi Ruotsissa, ja työnantajalle syntyy ennakonpidätys-, työnantajarekisteröinti- ja raportointivelvollisuus Ruotsiin, koska Ruotsissa oleva kiinteää toimipaikkaa pidetään jo aiempienkin verosääntöjen perusteella ruotsalaisena työnantajana. Ruotsin verosääntöjen muutos ei siis vaikuta A Oy:n tilanteeseen.

Esimerkki 5

B Oy:n työntekijöitä on menossa vuonna 2021 Ruotsiin työkomennukselle. Työkomennus kestää alle 183 päivää, mutta yli 45 päivää. B Oy:llä on Ruotsissa tytäryhtiö B AB, joka käytännössä huolehtii työntekijöiden johdosta ja valvonnasta sekä esim. työvälineistä. B Oy laskuttaa komennuksella olevien työntekijöiden palkkakulun B AB:lta, ja B AB vähentää laskutetun palkkakulun verotuksessaan.

Työntekijöiden taloudelliseksi työnantajaksi katsottaneen B AB. Työntekijöiden palkka Ruotsissa tehdystä työstä katsotaan tällöin veronalaiseksi Ruotsissa, ja B Oy:lle palkan maksavana työnantajana syntyy lähtökohtaisesti velvollisuus toimittaa kuudennen työskentelyjakson palkasta Ruotsin ennakonpidätys ja antaa ruotsalainen työnantajan ilmoitus sekä rekisteröityä Ruotsin työnantajarekisteriin.