Tempoileva sääntely tukahduttaa, ennakoitava rohkaisee kasvuun

Yritykset uskaltaisivat tehdä isoja tulevaisuuteen kohdistuvia päätöksiä, jos Suomi tarjoaisi niille ennakoitavammat toimintaolosuhteet, Atria Oyj:n toimitusjohtaja, Elintarviketeollisuusliiton (ETL) hallituksen puheenjohtaja Kai Gyllström sanoo.

Yritykset ovat Suomen kasvukäänteen ytimessä. Kysyimme Kai Gyllströmiltä, millaisia toimia kasvun käynnistämiseksi nyt tarvittaisiin.

Missä bisneksessä yrityksenne toimii?

Atria-konserni on Pohjois-Euroopan johtavia ruoka-alan yrityksiä. Kehitämme ja valmistamme tuoreita liha- ja muita elintarvikkeita sekä niihin liittyviä palveluja. Atria on useiden tuoteryhmiensä markkinajohtaja Suomessa ja yhtiöllä on merkittävää vientitoimintaa.

Mikä on yrityksenne suurin kasvun este?

Koko kotimaisen elintarvikealan kasvun haasteena on epävarmuutta aiheuttava maailmanpoliittinen tilanne, joka hidastaa kulutuskysynnän elpymistä Suomessa ja maailmalla. Samaan aikaan kaikkinainen EU:n kautta, mutta myös kotimaasta tuleva, kasvava ja tempoileva vastuullisuussääntely sekä muu sääntely ovat lisääntyneet.

Kun sääntely on tempoilevaa, se vaikeuttaa yritysten työskentelyä ja isoja tulevaisuuteen suunnattuja päätöksiä, esimerkiksi päätöksiä investoinneista. Epävarmuutta aiheuttavaa sääntelyä kohdistuu ruoka-alalla muun muassa ympäristöasioihin, mutta myös terveys- ja ravitsemusasioihin.

Tuorein esimerkki on maan hallituksen hiljattain keskeyttämä makeisveron valmistelu, joka aiheutti epävarmuutta koko elintarviketeollisuudelle kahden vuoden ajan. Onneksi päätös perua suklaan ja makeisten aiottu alv-korotus oli ehdottomasti oikea.

Mitä pitäisi tehdä, jotta kasvun esteet saataisiin purettua?

Suomeen olisi saatava pitkäkestoinen, kotimaiseen tuotantoon perustuva ruokapolitiikka, jossa ruuantekijät voivat luottaa sääntelyn pitkäjänteisyyteen. Näin yritysten investoinnit ja tuleviin vuosiin panostaminen helpottuisivat. Kasvulle on myös haitaksi, jos sääntely lisää epävarmuutta kuluttajien keskuudessa tai horjuttaa luottamusta kotimaiseen ruuantuotantoon.

Tarvitsemme yhteiskuntasopimuksen kansalaisten ravitsemuksen parantamisesta, sillä parannettavaa on. Maan hallituksen pitää harjoittaa sellaista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa, joka edistää ruoka-alan tutkimusta ja ravitsemusinnovaatioita. Elintarvikealan yritysten, viranomaisten, tutkijoiden ja järjestöjen tehtävänä taas on rakentaa kansallinen ohjelma, jossa kaikki sitoutuvat yhteistuumin ja konkreettisin teoin edistämään hyvää ravitsemusta.

Kotimainen elintarviketeollisuus on valmis ottamaan kasvun askelia ja kehittämään yhä kunnianhimoisemmin terveellisiä tuotteita esimerkiksi vähentämällä suolaa, lisäämällä kasvisten osuutta valmisruuissa ja tarjoamalla erilaisia pakkauskokoja. On annettava arvoa ja tehtävä näkyviksi nämä sekä lukuisat muut konkreettiset ravitsemusteot.

Tarvitsemme parempaa kansallista dataa sekä kuluttajien osto- ja kulutuskäyttäytymisestä ravitsemuksen seurantaan että ajantasaista suomalaista tai pohjoismaista dataa elintarviketuotannon ympäristövaikutusten arviointiin ja kehittämiseen. Hiljattaisessa ravitsemussuositusten päivityksessä käytettiin pohjatietona vuonna 2017 julkaistua FinRavinto-tutkimusta ja ympäristövaikutusten arvioinnissa kansainvälistä, ei suomalaista tai pohjoismaista tutkimustietoa. Jos data ei ole ajantasaista tai vastaa kohdemaan tilannetta, ohjaus voi painottua väärin.