Teollisuuteen kaivataan maahanmuuttajista työntekijöitä pienemmillekin paikkakunnille

Kilta Henkilöstöpalvelu on päijäthämäläinen henkilöstöalanyritys. Suurin osa Kiltan asiakkaista on Lahden alueella toimivia teollisuusalan yrityksiä, jotka tarvitsevat määräaikaisia työntekijöitä kansallisuuteen katsomatta. Yritykset myös mielellään kouluttaisivat maahanmuuttajista työntekijöitä, mutta esteenä on hankala työlupakuvio, kertoo Kilta Henkilöstöpalvelun toimitusjohtaja Kirsi Naamanka.

Kiltan kautta yritykset rekrytoivat työntekijöitä joko vuokrauksen kautta tai suorarekrytointeina, mitä suositaan yleensä esimiestehtävissä. Kiltan toimintaan kuuluu myös erilaiset rekrykoulutukset ja henkilötestaukset. Työllistymisen kannalta suomen kielen osaaminen on tärkeää, mutta toki muitakin kieliä on hyvä osata – etenkin vientiteollisuuden palveluksessa.

-Työllistämme reilut 200 henkilöä. Maahanmuuttotaustaisia työntekijöitä meillä on noin 2-3 prosenttia. Suurin osa heistä on ollut Suomessa jo vuosia, kertoo Naamanka.

-Olemme toimineet alla jo 18 vuotta. Aloittaessamme edes virolaiset työntekijät eivät voineet työskennellä suomalaisessa yrityksessä ilman työlupaa. EU:n yhteisen työssäkäyntialueen myötä tilanne on hieman helpottanut. Se on merkittävästi lisännyt työvoiman saatavuutta Viron lisäksi muista Baltian maista.

Lahti ei ole perinteisesti ollut Suomeen muuttavien ulkomaalaistaustaisten suosiossa. Kuitenkin vuonna 2015 turvapaikanhakijoita tuli entistä enemmän Lahden alueelle. Teollisuuden alalle työllistymisessä kielitaidon puute on usein este – esimerkiksi työ- ja turvallisuusohjeistukset ovat yleensä suomeksi ja tiimityössä yhteinen kieli on tärkeää.

”Lupamenettely todella typerä”

-Viime kesänä palkkasimme iranilaistaustaisen työntekijän, joka oli tullut Suomeen vuonna 2015 ja opetellut puhumaan hyvää suomea. Hänellä on kotimaastaan metalli- ja rakennuspuolen työkokemusta. Koska henkilö on turvapaikanhakija, joudumme tarkistamaan oleskeluluvan kolmen viikon välein, selventää Naamanka.

Hankala prosessi johtuu siitä, että jos turvapaikkahakemus hylätään, oikeus työntekoon loppuu. Lain mukaan on rikos työllistää ulkomaalainen, jolla ei ole oikeutta työntekoon. Työnantaja ei kuitenkaan saa tietoa päätöksestä, ellei työntekijä sitä itse kerro.

-Monet yritykset käyttävät vuokrausta rekrytointikanavana. Kun sopiva työntekijä on löytynyt ja hän on oppinut työt, hänestä halutaan pitää kiinni. Tämän vuoksi suuri osa työntekijöistämme siirtyy myöhemmin vakituiseen työsuhteeseen asiakasyrityksemme palvelukseen. Vakituinen oleskelulupa olisi tällöin tärkeä. Muutenkin tämä lupamenettely on todella typerä – vaikka henkilö ei saisikaan turvapaikkaa, niin pitäisihän hänellä olla oikeus jäädä asumaan Suomeen, kun hän on oppinut kielen ja työllistynyt, ihmettelee Naamanka.

-Me rekrytoimme ihmisiä alalle, jolla on tällä hetkellä työvoimapula. Olemme ensisijaisesti työllistäneet ihmisiä, jotka ovat jo Suomessa, sillä heillä on yleensä kova motivaatio sitoutua työpaikkaan. Tähän vaikuttaa myös se, että työlupakuvio on niin käsittämättömän pitkä ja vaikea. Työluvan saaminen kestää vähintään puoli vuotta, joskus jopa vuoden. Siinä ajassa ehtivät asiakkaidemme tarpeet jo muuttua, kertoo Naamanka.

-TE-toimisto vaatii, että meidän pitäisi nimetä se asiakasyritys, mihin EU:n ulkopuolelta tuleva olisi työllistymässä. Meidän pitäisi siis pystyä sanomaan asiakasyritys tietämättä, milloin kyseinen henkilö mahdollisesti saisi työluvan ja pystyisi aloittamaan työt. Alihankinnasta ymmärretään se, että työntekijät voivat fyysisesti työskennellä eri yrityksissä. Henkilöstöpalvelualan yrityksiä ei tulkita samoin, vaan tehdään ero ”oikean” työnantajan ja henkilöstöpalvelualalla toimivan työnantajan välille. Se on käsittämättömän vanhanaikaista.

Kotouttamisessa perheellä ja läheisillä on suuri rooli

Työyhteisöön integroituminen on tärkeä askel kohti kotoutumista. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden solahtamista osaksi työyhteisöä avittaa se, että yrityksessä ollaan totuttu ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin.

-Työyhteisön kautta ulkomaalaistaustaiset työntekijät tutustuvat suomalaisten työkavereiden lisäksi myös suomalaiseen kulttuuriin ja tapoihin sekä kielitaito pääsee kehittymään. Kielitaito on ensiarvoisen tärkeä suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisen kannalta, Naamanka sanoo.

Kilta auttaa työntekijöitään asunnon löytämisessä sekä järjestää erilaisia koulutuksia.

-Autamme tarvittaessa esimerkiksi takuuvuokrien maksamisessa. Yleisimmät kohtaamamme haasteet kotouttamisessa liittyvät kielitaidon puutteen lisäksi työntekijöiden perhe-elämään. Jos perhe asuu toisessa maassa, niin kotoutuminen jää yleensä puolitiehen. Jos perhe pääsee muuttamaan Suomeen, kotoutuminen ja työpaikkaan sitoutuminen helpottuvat huomattavasti.

Muuttotappiokunnat hyötyisivät paremmasta työvoiman liikkuvuudesta

 Kilta Henkilöstöpalvelun toimitusjohtaja Naamanka ei peittele turhautumistaan nykyisestä järjestelmästä.

-Sain hiljattain yhteydenoton asiakkaalta, joka kertoi, että heidän tehtaansa siirtyy kahteen vuoroon ja he tarvitsevat 50 uutta työntekijää. Tehdas sijaitsee pienellä paikkakunnalla muuttotappiokunnassa, jonne on vaikea saada työntekijöitä. Suomessa on kuitenkin runsaasti maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita, jotka odottavat mahdollisuutta päästä töihin. Meidän pitäisi rohkeammin kouluttaa näitä ihmisiä. Yritykset mielellään kouluttaisivat itselleen työntekijöitä, mutta esteenä siinä on tämä hankala työlupakuvio, Naamanka ihmettelee.

Tilanteessa, jossa sopivaa työvoimaa ei löydy Suomesta, työ joudutaan ostamaan ulkomailta. Tällöin menetämme työpaikkojen lisäksi verotulot.

Teksti: Jenna Jauhiainen