Tilaajavastuulaki uudistuu syyskuun alusta

Tilaajavastuulaki uudistuu 1.9.2015 alkaen. Uudistus on osa edellisen hallituksen harmaan talouden vastaista ohjelmaa. Uudistuksen keskeisenä ajatuksena on korostaa tilaajavastuuta keinona torjua harmaata taloutta. Toisena päämääränä on vähentää tilaajavastuuvelvoitteista yrityksille johtuvaa hallinnollista taakkaa.

Voimaan tulevat muutokset ovat seuraavat:

Lain soveltamisalan alarajana oleva alihankintasopimuksen arvo nousee 9.000 euroon. Kyse on sopimuksen arvosta ennen arvonlisäveron lisäämistä. Vuokratyön käytön osalta soveltamisraja on määritelty vuokratyön käytön keston mukaan. Rajana on 10 päivää, eikä tämä ole muuttumassa.

Työterveyshuolto lisätään tilaajan selvitettäviin asioihin. Tilaajan on jatkossa ennen lain piiriin kuuluvan sopimuksen tekemistä hankittava sopimuskumppaniltaan selvitys työterveyshuollon järjestämisestä. Sopimuskumppani voi esittää tilaajalle työterveyshuoltosopimuksen tai vaihtoehtoisesti kirjallisen selvityksen, josta ilmenee lakisääteisen työterveyshuollon järjestäminen.

Yritysten hallinnollista taakkaa vähentää se, että tilaaja voi jatkossa hyödyntää julkista verovelkarekisteriä selvittäessään sopimuskumppanista tarvittavia veronmaksutietoja. Verovelkarekisterissä näkyvät yli 10 000 euron suuruiset verovelat. Verovelkaisen yrityksen kanssa voi tehdä sopimuksen, mutta verovelan määrä on tällöin selvitettävä, sekä arvioitava onko sopimuskumppanin tarkoituksena hoitaa lakisääteiset maksuvelvoitteensa.

Tilaajavastuu soveltuu myös, jos sopimuskuppani on ulkomainen yritys. Näiltä osin lakia täsmennetään niin, että ulkomaiselta sopimuspuolelta on pyydettävä samanlainen verovelkaa ja rekistereihin merkitsemistä koskeva selvitys (ennakkoperintärekisteri, työnantajarekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteri) kuin suomalaiselta yritykseltä, jos ulkomaisella yrityksellä on yritys- ja yhteisötietotunnus (y-tunnus).

Lähetettyjä työntekijöitä koskeviin tilaajavastuusääntöihin ehdotetaan selvennyksiä. Tilaajan on jatkossa valvottava sopimuksessa sovitun työn alkamispäivänä, että kaikilla lähetetyillä työntekijöillä, jotka tekevät sopimuksen mukaista työtä, on voimassa olevat todistukset sosiaaliturvan määräytymisestä (ns. A1-todistukset). Jos työn aloittamispäivän jälkeen sopimuksen mukaista työtä tulee tekemään uusia työntekijöitä, velvollisuus toimittaa todistukset on ulkomaisella sopimuskumppanilla (katso kuitenkin jäljempänä poikkeus rakennustoiminnan osalta). Tilaajan tulee kuitenkin aina edellyttää sopimuksessa, että alihankkija täyttää tämän velvollisuutensa. Tämä tapahtuu esimerkiksi kirjaamalla asiasta ehto sopimukseen.

Rakentamistoiminnan osalta lakiin kirjataan säännös, jonka mukaan tilaajalla on jatkuva velvoite varmistua siitä, että sopimuskumppanin lähetetyillä työntekijöillä on voimassa olevat todistukset sosiaaliturvan määräytymisestä. Jos siis esimerkiksi alihankkijan työntekijät vaihtuvat, tilaajan ei tule sallia uusien työntekijöiden aloittavan työtään, ennen kuin tilaaja on saanut näitä työntekijöitä koskevat A1-todistukset.

Laiminlyöntimaksua ei kuitenkaan määrätä tilaajalle em. velvollisuuden rikkomisesta, jos tilaaja ei tiennyt tai hänen ei voinut kohtuudella edellyttää tienneen lähetetyistä työntekijöistä, joilla ei ollut voimassa olevaa todistusta työntekijän sosiaaliturvan määräytymisestä.

Laiminlyöntimaksua ja korotettua laiminlyöntimaksua nostetaan ja korotettua maksua sovelletaan jatkossa kaikkiin tilaajavastuulain alaisiin sopimuksiin. Laiminlyöntimaksun enimmäismäärä on 20 000 euroa ja korotetun maksun 65 000 euroa. Sanktioiden suuruudessa huomioidaan muun muassa laiminlyöntien vakavuus.

Lähetettyjä työntekijöitä koskevaa lakia täydennetään niin, että tilaajan on annettava kirjallisesti tieto lähettävälle yritykselle lain noudattamista valvovasta ja neuvoja antavasta viranomaisesta. Käytännössä tällainen viranomainen on Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Kirjallinen tieto tulee olla todennettavissa sopimuksenmukaisen työn keston ajan.