Toimialat päivittävät vähähiilitiekarttansa – elinkeinoelämän rima korkealla ilmastotoimissa

Vähähiilitiekartat viitoittavat elinkeinoelämän ilmastotoimia, joilla toteutamme Suomen tavoitetta muuttua hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi vuoteen 2035 mennessä. Tiekarttatyössä on takana ensimmäinen nelivuotiskausi, jonka aikana päästövähennyspolulla on edetty jopa suunnitelmia nopeammin. Tästä eteenpäin tiekarttojen toteutuminen edellyttää maksimaalista myötätuulta vihreille investoinneille.

Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimat vähähiilitiekartat ovat Suomessa kehitetty innovatiivinen menetelmä julkisen ja yksityisen sektorin ilmastoyhteistyöhön. Se on elinkeinoelämän tapa sitoutua uudistuksiin, jotta kansallinen tavoite vuoden 2035 hiilineutraalista yhteiskunnasta saadaan onnistumaan. Tiekartat julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2020, jolloin 14 toimialaa julkaisi omat suunnitelmansa ja keinonsa päästöjen vähentämiseksi.

Tänä vuonna on käsillä tärkeä välietappi, kun toimialat julkaisevat uudet päivitetyt vähähiilitiekartat. TEM:in isännöimässä seminaarissa 6.6. arvioitiin ensimmäisen nelivuotiskauden etenemistä ja tarkennettuja tulevaisuuden suunnitelmia.

Ensimmäisen nelivuotisen tiekarttakauden kehitys on monelta osin jopa ylittänyt odotukset.  Energiajärjestelmän uudistumista kuvaa se, että vuodesta 2015 alkaen sähkön- ja lämmöntuotannon päästöt ovat pudonneet lähes 60 prosenttia ja seuraavan vuosikymmenen aikana on tavoitteena päästä nollaan ja siirtyä päästönegatiiviseksi. Vaikutukset BKT:hen ja työllisyyteen ovat valtavat – kunhan ratkaistaan työvoimapulan ja osaamisen pullonkaulat.

Tiekarttojen päivityksistä nousee esille kiinnostavia uusia trendejä. Ilmastotoimien huomiota on nyt yhä useammin laajennettu kattamaan myös arvoketjun päästöjä (scope 3). Arvoketjutarkastelun myötä yritykset panostavat hiilijalanjäljen rinnalla entistä enemmän myös positiiviseen hiilikädenjälkeen eli asiakkaille tarjottaviin päästövähennysratkaisuihin.

Sähköistyminen on jatkossakin ilmastokäänteen ratkaiseva draiveri. Sen rinnalla korostuvat monet uudet teknologiat. Vedyn varaan lasketaan todella paljon, 2030-luvusta halutaan tehdä Suomen vetyläpimurron vuosikymmen. Isoja odotuksia liittyy myös teknisiin hiilinieluihin: monella toimialalla hiilidioksidin talteenotossa ja käytössä sekä varastoinnissa nähdään kiinnostavia mahdollisuuksia. Pelkästä päästöjen tarkastelusta on siirryttävä muutoinkin kattavammin hiilen hallintaan, eräänlaiseen hiilidioksidin kiertotalouteen. Biopohjaisen hiilen hyödyntäminen on aivan erityinen mahdollisuus Suomelle.

Tiekarttojen tähtäinpiste eli vuosi 2035 on entistä lähempänä, toteaa EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo.

”Tiekartat osoittavat, kuinka sitoutunut Suomen elinkeinoelämä on toteuttamaan vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitetta. Samalla on tunnustettava, että ilmastokäänteen läpivieminen on vaativa haaste. Vähähiilitiekarttojen toteutuminen palautuu vihreisiin investointeihin: Suomeen on tyrkyllä historiallisen mittakaavan investoinnit, mutta niiden lopullinen kohdemaa on suurelta osin auki. Ei anneta investointien livetä muihin maihin, vaan vauhditetaan kaikin keinoin hankkeiden etenemistä konkreettiseen käynnistysvaiheeseen ja siitä eteenpäin.”

”Investointien houkuttelun ohella Suomen on onnistuttava ilmastoratkaisujen viennin vahvistamisessa eli hiilikädenjäljen kasvattamisessa. Mitä paremmin pärjäämme vihreässä viennissä, sitä merkittävämmäksi muodostuvat Suomen tuottamat globaalit päästövähennykset. Edellytyksenä on luonnollisesti se, että emme tingi päästövähennyspolusta täällä kotimaassa – siinä on pidettävä rima korkealla, jotta Suomi saadaan hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.”

Tiekarttojen hienous on se, että niiden avulla linkitetään yhteen politiikan päätöksenteko ja toisaalta elinkeinoelämän konkreettiset ilmastoteot. Vuorovaikutus kulkee molempiin suuntiin. Päivitetyt tiekartat tuottavat nyt arvokasta syötettä esimerkiksi energia- ja ilmastostrategian päivitykseen sekä teollisuuspoliittisen strategian valmisteluun – puhumattakaan Suomen vaikuttamisesta EU:n tulevaan komissiokauteen.

14 toimialan päivitetyt vähähiilitiekartat julkaistaan vaiheittain kesän edetessä: Energiateollisuus ry, Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Bioenergia ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Suomen Tekstiili & Muoti ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Palvelualojen työnantajat PALTA ry, Sahateollisuus ry, Kaupan liitto, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry, Rakennusteollisuus ry sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK.